*lippu esitykseen saatu

Kaikki varmasti tietävät mikä on Fingerpori, tuo Pertti Jarlan luoma suomenkielen sananvääntelyn kuningassarjakuva, jolle nelivuotiaammekin nauraa nykyään. Onhan se isinkin suosikki, joka naurattaa, joten pienikin hihkuu sille vaikka taitaa mennä vähän ohi vielä sananvääntely. Mutta tarkkaan se meillä aamulehdestä tankataan!

Minusta tuntuu, että Fingerpori on ollut meillä suosikki ”aina”, 13 vuotta sitä on nyt julkaistu. Muistan nimittäin erittäin hyvin, kun hieman väsyksissä kahdeksan vuotta sitten esikoista odottaessa kuulin uutisissa sanottavan ”riippumaton tutkimus” ja ehdin sanoa ääneen miehelle, miksi tutkijat tutkivat riippumattoa, kunnes välähti mistä on kyse. Mies on nauranut vuosia aivopierulleni ja taisi lähettää sen juttuvinkiksikin Jarlalle. Sellainen sarjis on muuten julkaistu, ehkä tekijä oli keksinyt sen itsekin, mutta hymyilytti kun riippumaton tutkimus oli Aamulehdessä. Mutta miten lyhyet sarjakuvastripit voivat taipua teatterinäytökseksi? Siitä lähdin ottamaan viikonloppuna selvää Tampereen Komediateatteriin Lapintielle.

Petja Lähteen kirjoittama ja Panu Raipian ohjaama teos osuu naurusuoneen

Petja Lähde on käsikirjoittanut esityksen, jota esitetään samalla juonella eri kaupungeissa, viime vuonna se nähtiin Helsingissä, aiemmin Turussa ja tänä vuonna muun muassa Tampereella ja Raumalla. Alussa Fingerporissa on kaikki hyvin, kunnes kaupunginjohtaja Homelius kutsuu Heimo Vesan puheilleen – on hätätilanne, Fingerpori aiotaan pakkoliittää Tampereeseen ja kaupunginjohtaja tarvitsee Heimo Vesan apua tilanteeseen. Jo alkuasetelma pistää naurattamaan kovasti, sillä Homeliusta esittävä Aku Sajakorpi on ihan hulvaton Homelius ja täydellinen kopio sarjakuvista. Pelkkä se olemus naurattaa, saatikka jutut. Ihan sama mitä kaupunginjohtaja sanoo, se päätyy lööppeihin ja moni lausahdus onkin tuttu sarjakuvista. Aku sai kyllä itsestäni isoimmat naurut esityksen aikana irti! Kun Tampereesta on kyse, mukana on myös paikallisia julkkishahmoja ja rakennuksia – uppoaa kuin häkä!

Homma etenee vauhdilla ja varsinkin toinen osio väliajan jälkeen on hulvaton. Kaikki näyttelijät vetävät aika täysillä, sillä kuvitelkaa, 5 näyttelijää vetää 71 roolihahmoa näytöksen aikana. Ihan hervotonta tahtia vaihtuvat lennosta hahmot, hatunnosto näyttelijöille! Toinen naurunpurskahduksia aiheuttava hahmo on Jere Riihisen esittämä Asko Vilenius puhumattakaan kaikista muista Riihisen esittämistä hahmoista Mikki Hiireen asti. Uskomattoman hyvin käydään läpi mieletön määrä henkilöhhahmoja Jarlan sarjakuvasta ja tyrskähdyksiä piisaa. Pakko myös nostaa esiin Tuukka Huttusen esittämät imitaatiopätkät Suomen julkimoista, kyllä osui ja upposi, mieletön ammattitaito!

Tampereen Komediateatteri poikkeusaikana

Tämä on asia, joka varmasti mietityttää tällä hetkellä teatterissa kävijöitä – uskaltaako mennä teatteriin? Hyvin ensiluokkaisesti kaikesta oli pidetty huolta komediateatterissa. Jos oma maski oli unohtunut, sellaisen sai ostaa eurolla paikan päältä. Näytöksiin myydään vähemmän paikkoja eli kenenkään vieressä ei tarvitse istua ja paikkanumeroita ei ole. Visiirillä varustettu henkilökunta ohjaa ihmiset rauhassa vuorollaan istumaan ja katsoo, että välit ovat kunnossa. Vielä ennen esitystä annettiin ohjeet siitä, että rivi kerrallaan pääsee väliajalle, joka on kyllä tarpeeksi pitkä. Lisäksi kysyttiin, ovatko kaikki tyytyväisiä paikkoihinsa, nyt voi vielä vaihtaa.

Käsidesiä oli tarjolla ja ainakin näin päivänäytöksessä ei ollut pienintäkään ruuhkaa missään vaiheessa. Koska kyseessä oli päivänäytös ja sali oli suhteellisen väljä, jäi jotain pientä ehkä puuttumaan siitä, kuinka isompi yleisö lähtisi enemmän mukaan taputuksiin tai heistä lähtisi isompi naurunremakka. Itseäni ei haitannut, mutta mietin tuntuiko näyttelijöistä erilaiselta esittää tyhjemmälle salille.

Fingerporin huumori – täydellinen lepo aivoille tässä tilanteessa

Itse koin, että Fingerpori oli parasta, mitä saatoin käydä katsomassa tässä syksyn epävarmassa tilanteessa. Tuntui todella hyvältä katsoa ei niin vakavaa esitystä ja nauraa sekä hymyillä. Unohdin täysin miettiä maskia naamalla tai vallitsevaa maailmantilannetta, Fingerpori vei pariksi tunniksi muihin tunnelmiin. Jos yhtään kiristää tai väsyttää loputtomat uutiset, ota suunnaksi Komediateatteri – takaan että rentoudut ja pääset nauramaan!

Kulttuuriala on ollut tänä vuonna aikamoisissa vaikeuksissa, joten toivon ihmisten mahdollisuuksien mukaan lähtevän esityksiin mukaan jatkossakin. Kyllä nämä ihmiset ovat yleisönsä ansainneet, mieletöntä hahmojen ilotulitusta toinen toisensa perään ja yllättäviä hetkiä fingerporilaisella räävittömyydellä. Syksyn hauskinta antia, jos yhtään kyseiset sanamuunnokset ja hahmot uppoavat!

Oletko nähnyt Tampereella tai muualla FIngerporin? Mitä pidit? Mikä on syksyn teatterisuosikkisi?