Let’s love summer

Kesä. Niin ihanaa ja huoletonta aikaa. Kesähepeniä, paljaita varpaita, festareita ja uimarantoja. Vai mikä onkaan totuus? Täytyy sanoa, että tämä kesä on lyönyt viime kesän kelit 100-0, mutta voi kuinka ikävä onkaan sitä lapsuuden huoletonta kesää!

Hämmästyin, kun tein maanantaina tuon ulostuloni taloasian kanssa. Se olikin aika monelle ihan uusi juttu. Sain ihan hurjan ihania viestejä niin blogiin, Instagrammiin kuin sähköpostiinkin. Mietin, miksen ole asiasta avoimesti kirjoittanut aiemmin, sillä se keskustelu eri kanavissa oli yllättävän voimaannuttavaa. Koko asiasta olisi pitänyt puhua enemmän koko ajan. Olen vain ollut krenkku ja väsynyt usein, mutten pahemmin selitellyt syytä. Talvella olimme paljon kolmisin miehen painaessa kahta työtä – kiitos talon. Tänä kesänä pitäisi korjata se viimeinen palanen talosta.

En ole siis koskaan ollut äiti ilman, että olisimme pyörittäneet näitä asioita ja se on katkeroittanut välillä mieltä. Kun on jatkuvasti joku iso stressi ja huolenaihe taustalla, joka vie yöunet ja ahdistaa, on se vaikuttanut väkisin lastenkin elämään. Olen vihainen, että tuo asia on jäytänyt miehen ja minun välejä viiden vuoden ajan, vaikka kaikkemme olemme tehneet yhteisen ajan ja parisuhteen eteen, jaksamisen rajoissa.

Ja sitten, mitä juuri eilen sanoin miehelle ennen nukahtamistani. Ihmisille tapahtuu paljon, paljon pahempiakin asioita ja meille on näiden vuosien aikana tapahtunut myös hurjan paljon hyvää. Yritämme siis molemmat täysillä keskittyä hyvään. Yritän olla ajattelematta, että kun asia ehkä vihdoin on ohi, lapset ovat tarhassa. Se siis määritti koko kotiäitiaikaani ja sitä, paljonko pystyin siitä nauttimaan. Halusin sanoa tämän ääneen, sillä postaukseni ovat väkisin olleet välillä epämääräisiä, kun se iso asia taustalla pysyy pimennossa.

Mutta voi että, ollaan me nautittukin tänä kesänä vaikka mistä! Eilen oli hulppean ihana ilma ja esikoinen pääsi treffaamaan parasta kaveriaan. Minä sain kasan haleja kiitokseksi siitä, että tytöt saivat syödä yhdessä lounastakin. Ikävä heille jäi, valitettavasti kaveri ei ole Suomessa juuri ollenkaan kesällä.

Eilen aamulla pakkasin tytöt autoon ja kurvasin Lidliin aamukasiksi, kun se aukesi. Eilen tuli nimittäin myyntiin Heidi Klumin yhteistyömallisto kesän osalta. Sen jälkeen, kun tykkäsin syksyllä Lidlin farkkuhaalarista, en ole viehättynyt näistä mallistoista, mutta kimono oli blogijutuissa sellainen, että pakko oli mennä paikalle. Huomasin, että imu vaatteista on vähentynyt – olikohan meitä kolme ihmistä tutkimassa vaatteita? Rakastan itse festariviboja ja tämä Saran juttu oli sellainen, että kimono oli pakko saada. Eilen sitä kuvaillessa naureskelin miehelle, että olisi niin ihanaa pukeutua festareille näin – mutta aina kun olen festareilla, jalassa on villasukat ja kumpparit, päällä sata kerrosta vaatetta ja laukussa lapaset. Suomen kesä. Josko tänä vuonna onni potkisi säiden suhteen?


toppi VILA/ shortsit ja kimono Esmara by Heidi Klum LIDL/ kengät ja arskat H&M/ korvikset POOLA KATARYNA/ hattu Kyprokselta

Tykkäsin kimonosta ja shortseista hurjasti ja vetäisin ne päälle mustan topin kanssa päivällä, jossa oli kaulukset. Tuli kuitenkin päivän aikana liian ”musta” olo hellekelissä, joten kuviin vaihdoin topin. Ehkä tyylikkäämpi se musta kokonaisuus oli. Tänään sadekelillä kimonon voisi yhdistää tennareihin, farkkuihin ja toppiin, sen käyttömahdollisuudet ovat kyllä rajattomat.

Let’s love summer, onneksi niitä iloisia, huolettomiakin hetkiä riittää. Ja aurinkoa saadaan taas ensi viikolla.

Kuka kävi hommaamassa jotain mallistosta? Mitä löysit? Niin ja kiitos, kun olette siellä. Ette usko, kuinka maanantaina sydäntä lämmitti viestinne.

P.S. Särkänniemi liput on arvottu ja ne lähtivät Sannalle, voittaja on tavoitettu! Facebookin puolella on nyt se lupailemani Changen kaftaaniarvonta, klik!

Festarikassi täynnä tarinoita

Olen ennenkin kertonut, että festarit ovat lähellä sydäntäni. Tai ainakin olivat, nyt se kolme yötä teltassa hytisemässä on vaihtunut muun muassa hotelliin. Mutta ihan parhaita tarinoita festareilta irtosi! Minä aloitin ”festariurani” vuonna 1998 Vaasan Rantarockista soitellen kolikkopuhelimesta äidille, että kaikki täällä hyvin. Provinssista tuli ihan se ykkösfestari ja siitä tuli myös aikanaan miehen ja minun ensimmäinen yhteinen festari, olimme olleet yhdessä pari viikkoa sinne lähtiessämme. Minulla oli kolmas Provinssi, miehellä eka.

Oletteko festarikävijöitä? Kyllä ne ovat aikamoisia reissuja kerta kaikkiaan. Mieleeni on jäänyt erityisesti Provinssi vuonna 2000, kun oli niin jäätävän kylmä, että siirryin teltasta autoon torkkumaan. Siellä etupenkillä katselin, kun naapuritelttalaiset lämmittelivät grillin äärellä polttaen mm. farkkujaan pallogrillissään ja mietin, pitäisikö tehdä jotain. Eräänä vuonna päädyimme tynnyrisaunaan leirintäalueella. Kesällä 2003 nukuimme nelistään autossa Ruisrockissa kaveripariskunnan kanssa, kaikki jollain tapaa rullalla. Raumanmeren juhannuksessa vuonna 2003 ongimme cokispulloon kalan jemmaan ja olipa muuten ihme aarre. Jonkun vuoden (1999?) Provinssissa HIM tuli peruneen bändin tilalle, mikä oli maailman parasta minusta.

Tarinoita festareilta piisaa ja paljon. Se, että vedettiin rinkka selkään, lämmin roiskeläppä (Saarioisten kasvispizza) ja Piltin sose evääksi ja siideri käteen kuului jotenkin erottamattomasti nuoruuteen. Sitä samaa fiilistä ei enää saa takaisin, nykyään käymme kaupunkifestareilla ja nukumme omassa sängyssä, mutta mieli halajaa vielä Provinssiin. Mitkä bänditkin siellä olisi tänä vuonna!


hame POMP DE LUX/ paita LINDEX/ kengät VAGABOND/ takki NOISY MAY/ korvikset POOLA KATARYNA/ arskat RAYBAN (saatu)/ kassi VALLILA (saatu)

Vallilan tilaisuudesta pari viikkoa takaperin sai festarikassin, joka on tehty yhteistyössä Fullsteamin kanssa. Valittavana oli kolme festarikassia keltaisesta violettiin ja oranssiin. Tiesin heti ottavani perhoskassin ja lähdin oranssin coachella-henkisen kassin kanssa ulos. Kunnes. Tuli hepuli, että violetti on kuitenkin minun värini ja juoksin takaisin vaihtamaan kassin! Tuon kassin mukana oli jopa lippu sinne Provinssiin, johon en nyt edes kuvittele pääseväni, harmi kyllä. Kassia fiilistelin senkin edestä ja muistojani lukemattomista festareista.

Kuinka moni on viihtynyt festareilla? Tai menossa tänä kesänä? Mitä mieltä kassista?

P.S. Tänään vika mahdollisuus osallistua arvontaan, klik!

Lennossa muuttunut mekko ja päähänpistoja!

hm+braid+sunnies

Kyllä kesässä on parasta se, että ihmisillä on lomaa ja ehtivät tulla luoksemme. Kulunut viikonloppu on ollut ihan Super, enkä voisi kiitollisempi olla. Vanhempani ajoivat toisesta kaupungista vain päästääkseen meidät Tammerfesteille Apulantaa kuuntelemaan. Veli vaimoineen tuli ja ovat tehneet kaikkea kummitytön leffareissusta ikkunanpesuun. Kyllä. Siinä on hullu olo, kun pikkuveli pesee ikkunoita, olen todella kiitollinen tästäkin avusta!

converse+braid+dress

Vanhempiani on kiittäminen siitäkin, että päädyin lääkäriin ja sain antibioottikuurin, poskionteloissahan se sitkolenssu oli. Joko nyt vihdoin pääsisi taas juoksemaan sairastelujen ohella! Kyllä äiti on aina äiti, hänen vuorokauden käymisensä huomaa täällä niin selkeästi. Keittiössä on uusi, parempi tiskiharja, esikoisen hammasmuki oli lähtenyt tiskikoneeseen, pöydälle oli ilmestynyt marjapiirakka ja pienten kehoitusten jälkeen minäkin taivuin lääkäriin. Saisinpa olla omien tyttöjeni elämässä, kun ovat aikuisia ja jaksaisimpa olla noin huolehtiva. Äiti. <3

braid+kampaus

Niin ja se otsikko. Kuviin halusin pääasiassa tallentaa kampauksen. Olin siis ihan normaalisti kampaajalla, mutta totesin Koko By Vili Ketolan Sirulle, että teetkö minulle festitukan. Ja hän teki, tosta noin vaan. Tykkäsin ihan hurjasti leteistä ja kikkuroista, olin kampaus päässä vielä seuraavankin päivän! Iso kiitos!

Sen sijaan mekko vaihtui lennossa, kuten suunnitelmatkin. Kuvistakin näkyy, että mekko on jäänyt yläosasta niin isoksi, että paljasti vähän liikaa istuessa ja tippui päältä. Harmi, on nimittäin minusta niin hyvä kirppislöytö! Vaihdoin kuvien jälkeen äkkiä toisen mekon ja suuntasimme kohti Ratinaa. Moni naisartisti, josta emme välittäneet oli jo soittanut, mutta me halusimme nähdä Apulannan ja Haloo Helsingin. Apulanta veti saman setin kuin viikko takaperin ja höpötin keikan jälkeen ääneen, että isäni sanoi CMX:n soittavan tänään festeillä. Mepä siis lähdimme ex tempore Pakkahuoneelle katsomaan CMX:ää ja skippasimme Haloo Helsingin. Aika kalliiksi tuli, toisaalta meidän kesän keikkareissut ovat tässä, että…

Miten keikalla kävi? No, sisällä oli lämmin, Ratinassa kylmä. CMX oli aivan loistava ja veti aikamoisen hittikimaran Ruosteesta Kultanaamioon sekä Kirosanoihin ja yllätyin, kuinka hyvin osasin edelleen sanat ulkoa. Haloo Helsinki oli kuitenkin nähty viikko sitten. Pakkahuoneella ei ollut tungosta. Kaikinpuolin ihan loistava veto. Mietin, että tämä innostus ja päähänpistot ovat varmasti yksi meitä miehen kanssa yhdessä pitävä liima. Välillä yllättävä veto menee putkeen niin kuin nyt, välillä on sadateltu, että miksi näin teimme. Rakastan tuota heittäytymisominaisuutta miehessä ja rakastin CMX:n keikkaa!

converse+sunnies
mekko & aurinkolasit H&M/ kengät CONVERSE/ korvikset POOLA KATARYNA/ takki ONLY/ rannekoru HIPANEMA

Asu on siis vähän huijausta, mekko oli eri, kengät pysyivät samoina. Niihin on painatettu NYCin reissulla tuon kaupungin silhuetti, hyvä että ehdimme lennolle kun suhasimme hakemaan niitä Manhattanilla painatuksesta. Arvaatte, että sekin oli vikan päivän päähänpisto? ;)

Mitä tykkäätte asusta ja kampauksesta? Ihanaa aurinkoista ja onnellista sunnuntaita, olkoon se täynnä yllättäviä päähänpistoja!