Ensinnäkin haluan taas aluksi toivottaa uudet lukijat tervetulleeksi, ihanaa kun löysitte tänne ja jäitte! ❤
Perjantaina lähtiessäni kohti Helsinkiä lumihangessa tarpoen ja kellon näyttäessä 5.30, oli selvää, että haluan päälleni jotain lämmintä ja pehmeää vaatetta, jossa on helppo matkustaa ja nukkua bussissa. Joten menin sitten niin perjantain kuin lauantain näissä Vilan pitkissä neuleissa. Ja yhdistin molempina päivinä niihin tekonahkaa, perjantaina nämä shortsit ja lauantaina housut, loppuiko minulta mielikuvitus…? Kun kävelen Helsingissä Onnibussin pysäkiltä koululle, reitti menee väkisin Starbucksin ohi. Ihmiselle, joka ei ole ikinä juonut yhtään kuppia kahvia, Starbucks ei ole ”kova juttu”, mutta silti olen kurvannut sen kautta pari kertaa. Miksi? Koska se teemukin koko on täydellinen, tulen vain vihaiseksi parin desin mukeista! Sitä lipittäessä menee ihanasti aamupäivä, on vain pakko saada iso muki matkaan sieltä. Keli oikein vaati teetä, harmaa tihkusateinen ilma oli niin pimeä, ettei keskellä päivääkään kuvat meinanneet onnistua!
shortsit ja toppi Vero Moda/neuletakki Vila/huivi Esprit/kengät Nizzasta/korvikset Gemini
Muotitoimittajaopiskelijat ovat totta kai kiinnostuneet muodista ja puketumisesta ja sen huomaa porukan vaatetuksesta. Olisi kivaa kiertää kuvailemassa ihan jokaisen opiskelijan asuista yksityiskohtia! Perjantaina sain kuvata Misorellaa, hänen irtokauluksensa olivat hauskat ja persoonalliset, kiinnittävätpä ne myös perjantain opettajamme Sami Sykön mielenkiinnon. Ja Misorellan huulia katsoessa kysynpä vaan, miksen osaa käyttää huulipunaa (tai no, en edes voi tietyistä syistä käyttää), niin upeat nuo punaiset huulet ovat!
Paita ja kaulukset Ioanna Kourbela/housut New Yorker
Onko teille muuten Ioanna Kourbela tuttu? Itse menin Misorellan ansiosta tutkimaan heidän mallistoaan, mitä värejä!
Aamuhämärässä kävellessäni henkäisin ihastuksesta nähdessäni nämä Stockmannin joulukuuset! Oih! Helsingissä kaikki vain on niin suurempaa. Tosin lauantairuuhkassa, kun Stockmannin herkussa sai kyynärpäästä kylkeen eikä mahtunut liikkumaan näin taas kolikon kääntöpuolen ja tuli kiire kotiin ”maalle”. Mutta nämä kuuset, oih! Joulu tuleeeeee!
Kivaa, vaikkakin sateista tiistain jatkoa!
Ristiin rastiin Rivieraa
Terveisiä Nizzasta ja Ranskan Rivieralta! Olimme miehen kanssa muutaman päivän kahdenkeskisellä lomalla ja tykkäsimme paikasta kovasti. Huolimatta siitä, että olimme paikan päällä vain muutaman päivän kertyi kuvia taas 1000 kappaletta, eli karsitaan niistä sitten muutamia tänne, helppo homma! Ja kuvien ottamista vielä rajoitti mm. maanantaina pauhannut vesisade, jota piileskelimme ostoskeskuksessa ja kamera pysyi laukussa.
Sunnuntaina keli oli kuitenkin mitä mainioin, pilvinen mutta lämmin. Olimme varanneet pyöräilykierroksen heti aamuksi ja yllätyimme, että olimmekin opastetun kierroksen ainoat osallistujat. Tämä oli ehdottomasti plussa, sillä näin saimme päättää milloin pysähdytään ottamaan kuvia ja ehdimme kysellä ja kuulla polkiessa hurjan määrän infoa. Otsikko on ehkä hieman harhaanjohtava, sillä poljimme lähinnä ristiin rastiin Nizzaa, mutta ei se sopinut otsikkoon. ;) Tervetuloa siis Nizzaan pyöräilemään näiden kuvien myötä!
Olimme kävelleet tämän rakennuksen ohi huomaamatta, että koko seinä on maalattu, eli jokainen parvekekin on pelkkää illuusiota!
Paikallinen koulu. Olin tästä vähän kateellinen.
Opas johdatti meitä pitkin vanhaa kaupunkia ja rantabulevardia aina ylös Linnakukkulalle asti. Matkalla meille vinkattiin mm. Ranskan parhaasta leipomosta, Ranskan kolmanneksi parhaaksi äänestetystä jätskipaikasta ja kerrottiin Nizzan historiaa sekä tarinoita patsaista ja rakennuksista. Saimme myös kivoja ruokapaikkavinkkejä, joista valitettavan moni oli maanantaisin ja tiistaisin kiinni, joten vinkkien testaaminen jäi vähäiseksi. Kuulimme myös hotellien tarinoita ja opimme, että Nizza oli ennen vain talvikohde, jossa Coco Chanel aloitti aikanaan rusketusvillityksen.
Tässä Nizzan pääaukion paikalla, Place Massenalla, kulki ennen joki, jonka päälle on rakennettu. Pylväiden päällä on upeita patsaita, jotka vaihtavat iltaisin väriä ja teos kuvaakin keskustelua maanosien välillä.
Patsaan reunalla istuessa pamahti tykinkuula ja kuulimme niin tarinan patsaan takana kuin tykinlaukauksenkin alkuperäisen syyn.
Kukkulalla oli hautausmaa, jossa oli valtavan upeita yksityiskohtia, olisin voinut kierrellä siellä loputtomiin. Hautapaikka täällä maksaa kuulemma 30 000 eurosta ylöspäin.
Love was in the air…
Tässä kohtaa saimme kuulla missä on mm. Sean Conneryn tai Elton Johnin kesäasunto.
Kuka on nähnyt leffan Herkullinen elämä? Tunsin itseni niin ranskalaiseksi polkiessani mekko päällä puiden katveessa, vain patonki puuttui kainalosta!
Kevin neuvoi myös ottamaan selfien alhaaltapäin tästä vapaudenpatsaasta, jotta se näyttäisi isommalta. Heh, pitihän mun totta kai testata. Joskus matkaopasaikoina en halunnut näyttää turistilta, mutta nykyään se ei enää haittaa. :D
Kolmeen tuntiin mahtui monen monta maisemaa ja tarinaa ja oppaamme Kevin oli aivan huipputyyppi. Syntyperäisen britin puhetta oli kivaa kuunnella ja hänellä oli omastakin elämästä mielenkiintoisia juttuja kerrottavanaan. Ylhäällä kukkulalla hän tarjoili prinsessa colaa, siinä vaiheessa minua viimeistään hymyilytti. Hän paikkasi meidän molempien pyöristä renkaat matkan varrella ja lupasi, että laukusta löytyy ponchoja sateen varalta ja näyttipä siellä olevan ensiaputarvikkeetkin. Kierros tuntui hyvin organisoidulta kokonaisuudelta!
Päädyimme kierroksen jälkeen takaisin näille pienille kujille, jotka ovat aivan ihastuttavia ja lähdimme testaamaan Kevinin suosituksia. Itse suosittelen lämpimästi tätä pyöräkierrosta Nizzan reissua suunnitteleville ja ehdottomasti reissun alkuun, koska tietoa ja vinkkejä tuli loppumatkaa ajatellen paljon. Henkilökohtaisesti olen laiska lukemaan matkavinkkejä kirjasta, mutta paikallista asukasta kuunnellessa tietoa kertyy kivuttomasti pitkin matkaa ja samalla voi kysellä lisää. Matkaa kertyi noin 10 kilometriä, mutta kolmessa tunnissa pysähdellen se ei ollut varsinainen urheilusuoritus. Kukkulallekin olisi saanut taluttaa, mutta arvatkaa talutinko vai halusinko polkea kilpaa mäelle? :D
Juttua riittäisi loputtomiin, mutta jatketaan toisessa postauksessa Nizzan tunnelmissa!
Juttua riittäisi loputtomiin, mutta jatketaan toisessa postauksessa Nizzan tunnelmissa!
Päivän asu: raitaa raitaa Tammelassa
Kävimme sunnuntaina testaamassa erään brunssin, josta myöhemmin lisää. Brunssipaikka sijaitsi Tammelassa, joten pyysin miestä nappaamaan asukuvat kauniissa puistomaisemissa. Asiasta haasteellista teki se, että puisto rajautuu autoteihin, eli vahtasimme tarkkaan taaperon menoa ja räpsimme välillä. Keskittyminen ei ollut helppoa. Ilma oli silti aivan ihana ja puisto kauniin syksyinen.
mekko Esprit/kaulakoru Firenzen reissulta Promodista/kengät Amsterdamista/takki Seppälä/arskat Rayban
Mekko on vuosia vanha, mutten ole käyttänyt sitä kertaakaan raskauden jälkeen. Kroppa muuttui ja leveni sen verran, että oma epävarmuus kasvoi ja olen pukeutunut aika eri tavalla viimeiset kaksi vuotta kuin ennen sitä. Ihonmyötäiset trikoo- ja neulemekot ovat jääneet kaappiin. Harmittaa, sillä rakastan tämän mekon väritystä ja päätinkin ottaa härkää sarvista ja laittaa ihonmyötäisen mekon päälle. Eikä muuten edes tuntunut pahalta, vaan voittajalta!
Huomaatteko muuten mekon värityksessä yhtäläisyyksiä hiusteni väriin…?
Ihanaa ja värikästä uutta viikkoa kaikille! <3