Mieletön Marjaana – kehu nainen päivässä

Onko sinun vaikeaa heittää kehu ilmoille? Onko helpompaa kehua miehiä kuin naisia? Lapsia kuin aikuisia? Muita kuin itseään? Vieraita kuin tuttuja?

Minä myönnän, että kehut jäävät monesti sanomatta. Sitä saattaa ajatella vaikka somea selatessaan, että wau, onpa upea saavutus tuolla, kaunis kuva ja upea ihminen, muttei saa aikaiseksi heittää viestiä. Pikafiiliksiä käytän Instassa usein, kyllä se sydänhymiökin jotain kertoo! Vielä enemmän pitäisi muistaa sanoa naamatusten kehuja aikuisille. Mikä siinä onkin, että lapsia kehuu ihan ”villinä”, mutta unohtaa sanoa äidilleen kiitos avusta ja tuesta? Ja miten hyvältä tuntuu, kun kuulee että joku on saanut inspiraation siitä mitä teet? Minä saan kuukaudeksi virtaa siitä, kun joku kertoo innostuneensa esimerkkini myötä lenkille tai avantoon tai kiittää hyvästä vinkistä.

Somessa on vuosia elänyt Kehu nainen päivässä-juttuja ja olen joskus ajatellut, että yhden viikon ajan nostan jonkun naisen somesta esiin ketä ihailen. Sitten se aina jää. Mutta suuria oman alansa esikuvia, joita katselen vähän suu auki ovat muun muassa Martina Aitolehti treenimotivaationsa kanssa tai Anni siinä, mihin on leipomisellaan päässyt. Ihan huikeita naisia! Noora on ihan omaa luokkaansa kunnianhimonsa ja työmotivaationsa kanssa ja se sitten näkyy tuloksissa ja asiakkaiden määrässä. Seuraan muuten varmaan 99 prosenttisesti naisia somessa ja nostan heitä ns. jalustalle, jonne haluaisin itsekin päästä. On ihan huikeaa millaiseen määrään ihmisiä sitä on tutustunut somen ja erilaisten tilaisuuksien kautta viime vuosina. Mieletön rikkaus!

Mutta keskitytään nyt yhteen naiseen, joka teillekin monelle varmasti tuttu ja joka on kuvien puseron takana. Vuoden 2017 Plus size-missi, lähes samanikäinen nainen itseni kanssa ja kahden lapsen äiti Marjaana Lehtinen on sellainen ilopilleri, etten ymmärrä mistä ammentaa kaiken hyvän olonsa ja positiivisuutensa. Mieletön inspiraatio ja esikuva! Olen nähnyt häntä useasti Helsingissä erilaisissa pressitilaisuuksissa ja aina hymy on ulottunut korviin asti. Kun lähdimme kuukausi sitten Changen reissulle Kööpenhaminaan, Marjaana oli juuri saapunut yöllä Elloksen kuvauksista Tukholmasta. Oli kuulemma nukkunut pari tuntia. Silti oli yksi aurinko ja naamansa loisti. Ihmettelin mihin hän peittää väsymyksensä.

Marjaana on kokenut suuren painonpudotuksen ja sen, miten eri tavalla häneen on alettu suhtautua. Hän on puhunut hyvin avoimesti erilaisista painoon liittyvistä kipupisteistä ja on todellakin malliesimerkki kehopositiivisuudelle. Hän jos kuka tuntuu viihtyvän nahoissaan ja se säteilee ulospäin. Marjaana on muun muassa kirjoittanut kirjan, päässyt Elloksen nettisivujen etusivulle ainoana suomalaisena ja… No, suunnitellut esimerkiksi tämän oman malliston yhteistyössä Noshin kanssa. Ihan huikeita saavutuksia ja tuntuu, että hänen energiallaan ja positiivisuudellaan pystyy mihin vain!

I love me-messuilla onnittelin Marjaanaa hänen nimeään kantavasta Noshin mallistosta, joka oli juuri silloin tullut uunista ulos. Sanoin, että näin heti minkä vaatteen minä haluaisin mallistosta: SADE-puseron rusetilla. ”Sinulle kyllä sopisi se valkoinen” vastasi Marjaana. MITÄ, valkoinen! En käytä ikinä valkoista, kun kuolasin sen vaaleanpunaisen perään!

Viikkoa myöhemmin sain sähköpostin, että saisin valita Marjaanan mallistosta vaatteen. No, ei tarvinnut miettiä. Arvoin ainoastaan koon puolesta, sillä monesti Noshilta XS-koko on hyvä, mutta pelkäsin sen olevan parin pesun jälkeen liian tiukka ja valitsin sitten S-koon. Kuvissa vielä pesemätön, eli uskon olevan juuri hyvä koko! Pari päivää valintani jälkeen otin yöppärissä paketin vastaan ovelle ja ihastelin tuota vaaleanpunaisen sävyä, juuri oikea. En tiedä pitäisikö marraskuussa pukeutua mustaan, mutta minä kyllä aloitan nyt sen väri-iloittelun kun luonto on harmaa. Pastellisävyissä oli niin hyvä mieli, että omakin hymy ulottui korviin asti kuvia ottaessa. Ja hämmästyin muuten miten paksua trikoota pusero on, pystyy erittäin hyvin käyttämään ilman mitään aluspaitaa. En voi olla koskaan hämmästelemättä miten paljon Nosh on kasvanut yrityksenä sen jälkeen, kun kävin ekoilla Nosh-kutsuilla vuonna 2014. Huikea kasvu! Asustin paidan kahden muun suomalaisen merkin, Coruun ja Palmrothin kanssa.


paita NOSH x MARJAANA (saatu)/ neuletakki ESPRIT/ kengät PALMROTH (saatu)/ korvikset CORUU/ panta H&M/ farkut CUBUS

Ketä muuta ihastuttaa vaaleanpunainen rusetti-paita? Kiitos Marjaana kun olen saanut tutustua sinuun ja kiitos, kun olet niin sydämellinen ja iso inspiraatio monelle!

Tehdäänkö yhdessä Kehu nainen päivässä-viikko someen? Tietäisitkö sinä heti kenet kehuisit ensimmäisenä?

P.S. Nosh x Marjaana-mallistoa on saanut jo edustajilta, huomisesta eteenpäin tilattavissa myös verkkokaupasta!

Nainen junassa

Käsi ylös, onko siellä ketään, ketä nämä karmeat kelit eivät harmittaisi? Meillä on mennyt aikaa sairastellessa, itseltäni lähti ääni, yksi alkoi oksentaa ja näin ollen tytöille tuli viikon tauko päiväkodista. Tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei ole ollut juuri omaa aikaa milloin tarttua näihin blogijuttuihin. Nyt kun pääsimme taas poppoolla pihalle ja olisin itse pitkästä aikaa juoksukunnossa, ei voi kuvitellakaan juoksevansa tuolla jäätiköllä! Lapset kaatuilivat koko ajan ja kun sinnikkäästi menimme luistelemaan, tuuli niin että meinasivat lentää sen myötä. Voi itku. Tuuli oli mukana myös näissä asukuvissa, joissa tukka meinasi lähteä päästä ja siksi käsi on tukassa lähes joka kuvassa. Olen niin asunut tässä Uhanan meduusa-paidassa, heillä on kyllä maailman kauneimmat collarit!

No, onneksi nämä nyt eivät ole elämän isoimpia juttuja ja ajattelin tulla kertomaan teille kuinka kohtasimme junassa sunnuntaina naisen. Tuo nainen oli minusta upean tyylikkäästi ja epäsuomalaisesti pukeutunut ja päätin sitten kommentoida sen hänelle. Mies usein ihmettelee, kun tulen junista ja busseista täynnä tarinoita, mutta näin kävi tälläkin kertaa. Tuosta kommentistani lähti tunnin kestänyt keskustelu, jossa kävimme läpi sitä, mikä elämässä ja työelämässä on tärkeää. Kuinka hänkin tekee nyt töitä, joissa on oikeasti kivaa. Kuulimme koskettavan kertomuksen siitä, kun nainen oli perheineen ollut tsunamissa. Sen kuunteleminen oli hyvin koskettavaa ja hän kuvaili veden liikettä niin, että näin silmissäni ne kauhut ja hotellista ulos paiskautuneet ammeet ja vessanpöntöt.

Tunnistin naisessa hirveästi samoja luonteenpiirteitä kuin itsessäni ja kun hän heitti pari kommenttia miehensä luonteesta naureskelimme oman mieheni kanssa molemmat. Kuulosti nimittäin erittäin tutulta! Levottoman ja fiilispohjalta elävän naisen kanssa pitää selkeästi olla rauhallinen ja järkevä kanssaeläjä. Vaihdoimme fiiliksiä siitä, miten matkoilla tulee aina tehtyä kaikkea ja nähtyä paikkoja, koska miehemme jaksavat ottaa selvää ja kartoittaa vaihtoehtoja etukäteen. Itse on vain sellainen huuhaa-heittäytyjä. Ylitin itseni viime vuonna, kun tein Köpiksen reissulle kolme pöytävarausta!


paita UHANA DESIGN/ farkut BY PIA’S/ kengät SO WHAT/ takki HALTI (saatu)/ korvikset CORUU (saatu)

No mutta. Tuo nainen oli hirvittävän inspiroiva. Isoäiti jo, mutta nuori sellainen. Täynnä tarmoa, energiaa, kuplivaa iloa ja ennen kaikkea elämäniloa. Hän eli täysillä ja teki sitä, mitä rakasti. Inspiroiduin hurjasti tuosta naisesta junassa ja olin vähän pahoillani, kun hän jäi puolivälissä matkaamme pois junasta ja juttu katkesi. Hänen naurunsa jäi soimaan korviini ja tyylinsä ilahdutti. Kyllä kuulkaa kannattaa höpöttää vieraille ihmisille, siitä voi voimaantua ihan tosissaan ja saada eväitä omaan ajatteluun. Suosittelen! Kerran kun juttelin junassa vierustoverin kanssa, kuulin hurjat tarinat kuinka hänet oli pahoinpidelty Berliinissä ja mihin kaikkeen se oli johtanut. Mutta se onkin jo toinen tarina, nyt vain suosittelen, että jutelkaa vieraille ihmisille, ihan missä vain!

P.S. Tammikuun asuäänestys päättyi ja palkinto lähti Pirkolle! Voittaja-asuksi valitsitte puolestaan asun numero 3, joka löytyy tästä postauksesta. Kiitos kaikille osallistuneille!

Täydelliset värit ja iso kiitos!

No niin. Minun on pitänyt palata tuohon ystävänpäiväpostaukseeni, sillä se ja Instahöpinäni saivat aikaiseksi ihan hurjasti teissä kommentteja. Sain niin monta viestiä yksityisesti, että meni seuraavaan päivään kun sain niitä vastattua. Ystävyys selkeästi herättää niin minussa kuin monissa muissakin tunteita! Kiitän tuhannesti viesteistänne, arvostin jokaista ja olisin halunnut vastata pidemminkin.

Jäin pohtimaan, miksi ystävänpäivä oli niin vaikea, kun kaikki on todellisuudessa ihan hyvin. Se jotenkin nostaa (varsinkin somen kautta) esiin sen, että pitäisi olla joku, jonka kanssa jakaa kaikki ilot ja surut. Se sai minut miettimään ihan liikaa niitä paria katkennutta tai jotenkin ”pieleen” mennyttä ystävyyssuhdetta. Sen sijaan, että olisin nauttinut päivästä, minä murehdin niitä paria välit katkaissutta ystävää. Olin myös koko päivän ilman aikuisseuraa, joten aikaa miettiä oli aivan liikaa.

yourface+knitwear yourface+neuletakki

Torstaina mietin, että jos olisin pitänyt somen hehkutuksineen kiinni, päivä olisi ollut ihan hyvä ja tavallinen. Niinpä vietin torstain some pääasiassa kiinni (mies oli jo ihmetellyt mitä meille on käynyt), vastasin vain viesteihinne. Pelattiin, luettiin ja halittiin lasten kanssa ja leivottiin sämpylöitä. Käytiin miehen kanssa hiihtämässä. Olen muuten huomannut, että hiihtämisen myötä Suunto sanoo unestani, että sikeä uni on tuplaantunut ja hereilläolominuutteja on useampana yönä 0! Mieletön voima on metsässä ulkoilulla.

Tuon päivän jälkeen keskiviikon paha olo oli mennyt, kun keskityin siihen hyvään. Päästin jotenkin irti niistä vaikeista tai katkenneista ihmissuhteista. Minulla on vierelläni joku, jonka kanssa voi tosiaan jakaa ihan kaiken. Äitikin tietää lähes kaiken ja on läheinen. Perjantaina saimme naapureista ulkoiluseuraa. Saman perheen kanssa ulkoiltiin lauantaina ja hiihdin kaverin kanssa ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen, voitteko kuvitella (tiputan nyt siis kaverilaskuista isin, äidin ja mieheni, heidän kanssaan olen hiihtänyt). Lauantai-iltapäivänä saimme yökylään kuopuksen kummit, joita odotettiin koko perhe innolla.

Tuli siis tämän kaiken keskellä ihan hölmö olo rutista mistään, tuo keskiviikko teemoinen sai vaan keskittymään väärin asioihin. Mutta ihana tietää, että siellä on noin monta someystävää, jotka käyttävät kallista aikaansa viestitelläkseen minulle. En voi sanoa kuin KIITOS ja lähettää etähalauksen!

yourface+emma yourface+coruu yourface+becksöndergard
paita POMP DE LUX/ farkut CUBUS/ neuletakki YOUR FACE/ kengät EMMA/ korvikset CORUU (saatu)/ huivi BECKSÖNDERGAARD (second hand)

Ja ne täydelliset väritkin vielä. Tämä puunhalaaja siis rakastaa luontoa ja sen täydellistä valkoisuutta, mutta oranssin ja violetin parina toimii tuo vihreä neule täydellisesti. Muistatteko, kun minulla oli turkoosiakin tukassa oranssin ja violetin parina? Kyllä ne vihreän sävyt siihen siis istuvat!

Nämä kuvat otettiin ensimmäisenä Vuokatin lomapäivänä, onneksi tehtailtiin silloin asukuvia sillä arvaatte, mitä kuuden päivän saunominen ja kloorivesi tekivät tuolle tukalle… Ei tarvitse uusia kuvia ottaa ennen kuin pääsen tapaamaan Sirua, kampaajaani. Miettikää, pidän häntäkin ihan ystävänä. Kyllä niitä on joka nurkan takana, kun vaan keskittyy katsomaan sitä hyvää elämässä!

Näiden kiitosten myötä toivotan sinulle oikein ihanaa talvisunnuntaita blogiystäväni!