Itselläni on läpi elämän säilynyt lukeminen yhtenä ykkösharrastuksista. Rakastan ahmia kirjoja ja luuhata kirjastoissa. Tampereella tehtiin juuri kiva uudistus: VIP-lainat saa pitää nykyään kaksi viikkoa! Tämä on todella kiva juttu, sillä jos niitä haluaa mukaan esimerkiksi viikon reissuun, niin nyt se on mahdollista. Viikko saattaa monesti olla vähän tiukka väli lukeakin kirja, mutta kahdessa se kyllä onnistuu. Lämpimiä ajatuksia siis uudistuksista Tampereen päättäjille! Lisäksi kirjastoon pääsee aikaisin aamulla tai esimerkiksi sunnuntaisin sisään omalla kortilla sen ollessa muuten suljettu, tämäkin on ihan mahtava juttu!

Nyt on yhtä lailla niin mielettömät ulkoilukelit, kuin samalla ensi viikolla vähän turhankin kipakat pakkaset. Silloin onkin ihanaa vetää villasukat jalkaan, sytyttää kynttilöitä tai takkatuli ja tarttua kirjaan. Minä olen alkuvuonna ahminut muutaman teoksen, joista ajattelin vinkata teille.

CAMILLA GREBE: LEMMIKKI

Jonotin tätä teosta kirjastosta neljä pitkää kuukautta ja uuden vuoden aattona sain sen. Tykkäsin hirveästi Camillan ensimmäisestä teoksesta Kun jää pettää alta ja se kannattaakin lukea ensimmäiseksi, sillä samoja poliiseja on tässä uudessakin teoksessa. Kirja lähtee vauhdilla liikkeelle ja etenee samalla tavalla kuin ensimmäinen teos, eli aina yksi henkilöhahmo kerrallaan kertoo asioiden kulusta omasta näkökulmastaan. Kirjassa hypitään nykyajassa ja menneisyydessä ja se tempaa hetkessä otteeseensa.

Lemmikki vie lukijan kuvitteelliseen Ormbergin tuppukylään ja uskon, että varsinkin suomalaiset lukijat pystyvät samaistumaan jäiseen ja pimeään pikkukylään sekä tapahtumiin siellä. Totesin miehelle, että tätä fiilistä ja sielunmaisemaa olisi ihan mahdoton selittää aurinkomaassa asujalle, mutta suomalaiselle se varmasti aukeaa heti.

Kirjassa uusi poliisi, Malin palaa kotipaikkakunnalleen Ormbergiin selvittämään kauan sitten löytämänsä pikkutytön ruumiin mysteeriä. Muitakin mysteerejä tulee eteen ja pikkuhiljaa menneisyys paljastuu. Kirja on mukaansatempaava dekkari, samalla se ottaa vahvasti kantaa muun muassa Ruotsin maahanmuuttokysymyksiin. Kirjassa pienen kylän tehdastyöläiset ovat jääneet työttömiksi ja vaille tukea ja samalla Ormbergiin on perustettu iso vastaanottokeskus. Siinä on asetelmaa erilaisille konflikteille. Kirjassa kuvataan myös vahvasti teini-ikäisen Jaken filistä siitä, millaista on kasvaa pienessä kylässä erilaisena. Ensimmäisessäkin kirjassa esiintyneen poliisin Hannen tuskaa muistisairaudesta kuvataan niin elävästi, että itseäänkin alkaa ahdistaa ja pelottaa muistisairaudet.

Kirjassa alkaa loppua kohti olla vähän ehkä epäuskottavia kuvioita, mutta viimeiset 100 sivua täytyy ahmia vauhdilla, kirjaa ei enää vain pysty laskemaan käsistään. Vahvin tunto jää kuitenkin siitä, mitä kerrotaan ruotsalaisen yhteiskunnan tilasta ja pienen kylän tunnoista. Kirja herättää paljon ajatuksia ja suosittelen sitä lämpimästi monestakin syystä.

SISKO SAVONLAHTI: EHKÄ TÄNÄ KESÄNÄ KAIKKI MUUTTUU

Nappasin tämän VIP-hyllystä suurin odotuksin, sillä olin Instagrammista bongannut joulun aikaan useamman kertovan tämän olevan hyvä ja koukuttava kirja. Sisko Savonlahden esikoisteos kertoo kolmekymppisestä Kalliossa asuvasta freelance-toimittajasta, jonka poikaystävä on jättänyt ja jonka ideat erilaisista artikkeleista eivät kelpaa enää lehtiin. Hän etsii töitä, kaipaa epätoivoisesti poikaystäväänsä, syö järjettömän paljon sipsejä (alkoi ärsyttää montako kertaa kirjassa lukee sipsi!!), on koukussa Thai-cubeihin ja zero colaan. Ystävät tekevät menestyvää uraa ja päähenkilö möläyttelee työhaastattelussa vähän sopimattomia asioita.

Monessa otteessa samaistuin kirjan samanikäiseen päähenkilöön, joka pläräsi työilmoituksia läpi, kirjoitti juttuja kahvilassa, yritti vältellä Zero Colaa ja lämmitti mikrossa thai-cubeja (oikeasti, graduni ei olisi valmistunut aikanaan ilman niitä!). Hän haaveilee pukeutuvansa fiksusti ja käyttää työttömänä liikaa rahaa kuivashampooseen. Koska päähenkilö on itseni ikäinen ja kirja juuri ilmestynyt, siinä on paljon nykymaailman menoa mukana, johon voi samaistua.

Sitten taas – teksti oli aika löyhää ja luin kirjan parissa päivässä. En jotenkaan saanut kiinni kirjan syvemmästä ajatuksesta ja aloin jo ärsyyntyä saamattomaan päähenkilöön, joka söi jatkuvasti sipsejä ja teki siitä taidetta. Odotin koko ajan, että loppua kohti tulee joku oivallus tai käänne, muttei tullut. Minua kiinnostaisikin kuulla tämän lukeneilta kommentteja, miksi tämä teos on niin kehuttu ja palkintojakin voittanut? Oli se ihan kiva ahmaista, mutta vähän ärsyyntynyt fiilis jäi teoksesta. Mitä en tajunnut?

DAVID LAGER-GRANTZ: TYTTÖ JOKA ETSI VARJOAAN

Ahmaisin aikanaan ihan hetkessä Stieg Larssonin Millenium-sarjan osat sitä mukaa kun ne ilmestyivät. Ne olivat hurjan koukuttavia ja varmaan kaikki ovat kuulleet Lisbeth Salanderista viimeistään, kun leffojakin alkoi ilmestyä. Minä lainasin tämän kirjan kesällä ja se on puoli vuotta maannut yöpöydällä ja olen sitä uusinut. Nyt tartuin siihen vihdoin. Täytyy sanoa, että Davidin tekstit ovat kaukana alkuperäisistä Millenium-teoksista ja kirja on tungettu vähän liikaa täyteen yksityiskohtia. Se on ihan menettelevä dekkari, mutta sortuu liikaa kikkailuun ja pyörittelyyn niin, että sen sijaan että ahmisit sitä, meinaa ote vähän herpaantua. Mitä mieltä olet itse näistä jatko-osista eri kirjailijan alla, oletko lukenut?

Hyvää hyggeilyä pakkaspäivien ratoksi nämä ovat kaikki, ei mitään tajunnanräjäyttäviä teoksia kuitenkaan. Meillä on nyt hiihtoloma lähestymässä ja minä olen edelleen syksyllä varaamissani teoksissa jollain varasijoilla 155, eli sinne täytyisi keksiä jotain muuta luettavaa kuin varauksissa on. Mielelläni otan suosituksia taas vastaan, varasin viimeksi siltä istumalta kaikki suosituksenne, kiitos! Miehelle ostin joululahjaksi Tarja Virolaisen Juoksijan sielun ja hän kehui sitä kovasti, eli taidan ottaa sen seuraavaksi lukulistalle, vähän erilaista menoa dekkareiden sekaan.

Huikatkaa siis kirjavinkkejä! Oliko näissä sinulle tuttuja teoksia? Meinaatko rynnätä viikonloppuna ulos vai kaivautua peiton alle? Itse suunnittelin, että aloitamme hiihdosta ja sitten hyggeilemään. Ihanaa lauantaita!