Pääsiäisen ihana brunssi tutuissa maisemissa

Me asuimme ennen Pispalassa ja koiran kanssa kolusin kaikki mahdolliset Pispalan kadut. Iltaisin pimeässä lenkkeillessä katselin taloihin ”vahingossa” sisälle (talothan ovat niin tiiviisti ja lähellä katua, että jos verhot ovat auki… Tiedätte.). Harmittelin, että ehdimme muuttaa pois, ennen kuin Cafe Pispala avattiin, muuten olisin ollut siellä aika usein. Bloginikin sai alkunsa Pispalan vuosina, mutta varoin kuvaamasta kotimaisemissa, joten kukaan ei varmaankaan arvannut missä asuimme.

Joka tapauksessa, muutamia vuosia sitten Pispalaan avattiin ihastuttava paikka, Cafe Pispala, jossa kävimme heti tuolloin avaamisen jälkeen. Ensimmäisen kerran olen kirjoittanut paikasta heinäkuussa 2014, kun ihastuimme välittömästi tunnelmaan ja ruokaan. Maut olivat ihanat!

Niin ihastui joku muukin ja hyvä niin, olen iloinen paikan menestyksestä. Mutta se on tehnyt sen, ettei ex tempore brunssille enää mennä, varaus pitäisi olla. Jos paikan päälle menee fiilispohjalta sunnuntaina, paikan saattaa saada, mutta se voi vaatia 20 minuutin jonotuksen. Lasten kanssa liikaa. Siksi suosittelen ehdottomasti varausta! Meillä monesti brunssihetket tulevat vastaan vähän yllättäen ja varaus jää tekemättä. Siksipä päätin tsempata heti, kun bongasin että Cafe Pispala järjestää pääsiäisbrunssia!

Pitkäperjantaina siis suuntasimme perheen kesken tuonne ja koska tunnemme isot annokset, tilasimme lammasbrunssiannoksen ja kasvisbrunssiannoksen neljälle yhteiseksi, lisäksi yhdet pannarit. Tiedättekö kuinka kävi? Pannarit loppuivat ennen kuin mies ehti maistaa yhtään suullista! Jouduimme siis tilaamaan toisen satsin niitä. Nuo amerikkailaistyyliset pannukakut voin ja vaahterasiirapin kera ovat jotain hurjan hyvää ja esikoinen oli aivan innoissaan niistä. Voita on tosin niin paljon, että joudun ainakin itse siirtämään syrjään suurimman osan, mutta pannari on niin hyvää, että sen voisi syödä ilman mitään. Älä missaa pannukakkuja, jos käyt brunssilla!

Kuhinaa pitkäperjantaina riitti, mutta odotusaika ei kuitenkaan ollut pitkä. Kasvisbrunssi oli erinomainen, skonssi suussa sulavaa ja mieskin kehui lammasversiotaan. Maistoin siitä minttukastiketta ja oli muuten hyvää! Taaskaan paikka ei pettänyt ruoan tai tunnelman suhteen, joten vaikka käymme harvakseltaan täällä, en voi koskaan sanoa mitään negatiivista. Ihastuttava paikka!

Onko moni käynyt Cafe Pispalan brunssilla tai kenties muuten siellä syömässä? Mitä tykkäät?

Brunssipäivä!

Sunnuntai taitaa olla brunssipäivistä perinteisin, jolloin mekin olemme monesti suunnanneet brunssille. Eilen teimme poikkeuksen sääntöön ja käväisimme brunssilla lauantaina. Cafe Pispala tarjoilee brunssia lauantaina kello 11-15.30 ja sunnuntaina kello 10-15.30. Ehdotinkin, että mennään syömään vasta iltapäivän puolella ja näin teimme – lopputulos oli, ettemme tarvinneet ruokaa enää loppupäivänä. 

Cafe Pispala on ehdoton suosikki, josta olen pari kertaa aiemminkin kirjoittanut. Nyt se palasi joulutauolta ja olimme kärppänä paikalla. Vegebreku tofuineen, munineen ja kasviksineen on hurjan hyvää skonsseista puhumattakaan ja annos on niin valtava, että sillä pärjäsi koko päivän. Yleensä tilaa jälkkärille ei ole ollut, mutta nyt olin käynyt alle jumpassa ja nälissäni halusin maistaa vielä juustokakkua. Suussa sulavaa se olikin ja yhdestä palasta riitti vallan mainiosti kolmelle maisteltavaksi. Ainoa mitä jään täältä kaipaamaan on haudutettu tee, tarjolla on vain pussiteetä.

 Miehen satsi näytti hyvin samalta kuin omani, mutta tofun tilalla oli lammasta.

Cafe Pispalan välitön ja ystävällinen tunnelma, ikkunasta loistava aurinko ja pakkasmaisema Pyhäjärvineen saivat taas haikailemaan aikaa, kun asuimme Pispalassa. Onneksi siellä pääsee nyt vierailemaan säännöllisesti kiitos kahvilan. Siinä missä sunnuntaina pöytiä on saanut varata ja jonotella, lauantai-iltapäivänä oli hyvin tilaakin tarjolla ja saimme suosikkipöydän lelujen vierestä, joten pikkuneidinkin viihtyvyys oli taattu.

Edelleen siis täydet suositukset tälle paikalle, viihtyisin täällä puoli päivää istuskelemassa ja nauttimassa tunnelmasta!

Kuinka monella on tänään ohjelmassa brunssi kotosalla tai ravintolassa? Leppoisaa sunnuntaita kaikille! 

P.S. Cafe Pispala-merkinnällä blogista löytyy aiempiakin postauksia ja hehkutuksia paikasta, täältä ja täältä voit lukea pari!

TuplaDesigualit Tampereen parhaassa kaupunginosassa?

Pispala on varmastikin kaupunginosa, jonka nimen tunnistavat myös Tampereen ulkopuoliset. Pispalassa on uittotunneli, Vastavirta-klubi, teatteri, aivan ihana Cafe Pispala, kuuluisat Pispalan portaat, toinen toistaan erilaisempia taloja, yhteisöllisyyttä ja kommuuniasuntoja. Pispala on legendaarinen.

Me asuimme Pispalassa muutama vuosi sitten, kun odotin esikoistamme. Hyvin tutuiksi tulivat Pispalan erilaiset reitit, kun siellä koiran kanssa asui. Jaksoin aina syksyn hämärtyessä ihmetellä kuinka erilaisia taloja sieltä löytyykään ja ”kurkin” ihmisten ikkunoista sisään pimeässä lenkkeillessäni. Meidän asuntomme Pispalassa oli ihana, naapurit olivat loistotyyppejä ja saunan ikkunasta sai katsella iltaisin Pyhäjärveä. Saimme kuitenkin idean, ettemme mahdu siihen lapsen ja koiran kanssa ja muutimme. Siitä alkoikin sellainen kierre nykyisen talon kanssa, että arvatkaa kuinka monta kertaa olemme puhuneet siitä, kunpa emme olisi muuttaneet Pispalasta pois. Olin muuten tämä mekko päällä katsomassa yllärinä miehen järjestämää teatterikokemusta nimeltä Rempallaan, tuntui useamman kerran kuin olisi omaa elämää katsonut näytelmänä. Törmäsin tuolla sattumalta myös bloggarikaimaan ihastuttavan äitinsä kanssa!

Blogini luetuin juttu on edelleen ensimmäinen postaukseni Cafe Pispalasta ja suuntasimme pitkästä aikaa sinne brunssille sunnuntaiaamuna. Huh miten täyttävä vegebrunssi olikaan, söin sen kympin jälkeen aamulla ja kun suuntasin iltaviideltä jumppaan, olin vielä täynnä! Totta kai kun olimme Pispalassa, piti legendaariset portaat käyttää hyväkseen. En juuri ottanut Pispala-kuvia siellä asuessamme, koska kaupunginosa on niin tunnistettava. Höh. Pöljää.

Päälläni oli tuplana Desigualia, mekkona ja lempparitakkina. Rakastan Desigualien ”rehellisiä” värejä, kyllä kunnon punainen kasvojen vieressä saa ihonkin hehkumaan. Siinä tukka hulmuten seisoin portailla, kun paikalle tuli bussilastillinen opaskierroksella olevia ihmisiä, sillä viikonloppuna oli paljon Tampere-päivän tapahtumia menossa. Opas pyysi minulta anteeksi (turhaan, yleiset portaathan nuo). Kun ihmiset kiipesivät takaisin bussiin, me jatkoimme räpsimistä. Jos kuvissa näkyy huvittunut ilmeeni, se johtuu siitä, että aika monta silmäparia tuijotti minua bussin ikkunasta. :D

mekko & takki Desigual/ huivi Becksöndergaard/ laukku Liu Jo/ korvikset Snö of Sweden/ kengät Vagabond

Onko itselläsi mielikuvia tai muistoja Pispalasta?

P.S. Se ihana arvonta tulee lokakuun aikana joka tapauksessa ja kun saadaan vielä 2 lukijaa bloggeriin eli 200 rikki, on toinenkin arvonta luvassa! Pysykää matkassa! :)

JA HEI! Huomenna sitten kaikki sankoin joukoin Mansen blogikirpparille! Nähdään siellä, mukavaa viikonloppua!