Jos joku olisi vielä vuosi sitten sanonut, että minusta on ihan ok heittää vappuaattona yöpuku päälle kello kahdeksan, juoda lasi skumppaa vauvan nukahdettua ja mennä nukkumaan yhdeksän jälkeen, olisin nauranut. Jos joku olisi sanonut, että herään sitten 5.30 vapunpäivänä ja lähden pienen perheeni kanssa ajelemaan kohti Jyväskylää aamun sarastaessa tyhjillä teillä, olisin nauranut uudelleen. Jos joku olisi sanonut, että tällainen vappu on aikuiselämäni paras (no, yksi Bunakenilla Indonesiassa vietetty vappu kilpikonnien kanssa sukeltaessa on kovana kakkosena!) olisin pyöritellyt silmiäni.

Niin se näköjään vain menee. Olen yhtäkkiä alkanut nauttia aiempaa enemmän elämän pienistä asioista ja puolituntinen saunassa hiljaisuudessa on jo suuri luksus, kun se oli aiemmin itsestäänselvyys. Tyttäreni on opettanut viidessä viikossa minulle elämästä ihan uuden puolen ja sydäntäni lämmittää nähdä myös hänen isovanhemmissa esiin nostama rakkaus.

Vappuaaton vietimme siis kotosalla vastoin ennakkosuunnitelmia, koska väsymys oli niin kova. Kävimme Ideaparkissa ja vain olimme, vapunpäivä meni sitten Jyväskylässä. Sen enempää horisematta, kuvat kertovat asiasta paremmin.