Kaupalliset yhteistyöt ovat herättäneet paljonkin keskustelua, kun on puhuttu sekä Instagrammin että blogien kaupallisuudesta. Toisille on ihan punainen vaate, jos postauksen alussa lukee kaupallinen yhteistyö – se tarkoittaa automaattisesti sitä, ettei lukija aio juttua lukea. Toiset suhtautuvat asiaan neutraalimmin. Kumpaan kastiin itse kuulut?
Koska asiasta on keskusteltu niin paljon, en ole halunnut niin sanotusti tunkea lusikkaani soppaan. Keskustelin asiasta kaverini kanssa, joka oli puolestaan keskustellut kaupallisuudesta kolmannen kaverin kanssa. Ilmassa oli ollut ajatusta siitä, että kaupallisia yhteistöitä ei kannata lukea, koska ne eivät ole objektiivisia.
Niin. Ymmärrän, että tekstin sisään voi olla vaikeaa nähdä. Pelätään ehkä, että termin kaupallinen yhteistyö alla on tuputtava mainos. Mutta toisaalta, naistenlehteäkin lukiessa näet väkisin mainokset. Toisia katselet tarkemmin, toiset ohitat. Toiset mainokset saavat sinut kiinnostumaan tuotteesta, toiset pyörittelämän silmiä. Eikö? Miksi blogeissa sana kaupallinen yhteistyö on niin paha juttu?
Ja sitten päästään siihen asiaan, mikä on kaupallinen yhteistyö. Se ei siis automaattisesti tarkoita, että tililleni kilahtaa euroja, jos postauksen alussa lukee kaupallinen yhteistyö. Blogietiikan sääntöjen mukaisesti termi kaupallinen yhteistyö pitää olla postauksen alussa, jos saadusta palvelusta tai tuotteesta on ”maksuksi” sovittu postaus. Sama tietenkin, jos niitä euroja kilahtaa tilille. Näiden kahden ero on mahdonta lukijan nähdä, tosin en tiedä, olisiko sillä mitään merkitystä. Itse pyrin tekemään joka ikisen postauksen 100 prosenttisesti hyvin, oli se kaupallinen tai ei.
Hassua onkin, ettei ”saatu blogin kautta” aiheuta yhtään niin paljon närää, kuin termi kaupallinen yhteistyö. Voihan siis olla, että olen saanut blogin kautta esimerkiksi lastenvaatteen, josta ei ole sovittu mitään postauspakkoa. Jos tuotteesta tykkään, se silti saattaa vilahdella paljonkin Instassa, Instastorieissa tai blogissa. Mainitsen toki ainakin aluksi, että tuote saatu, mutta en ehkä enää vuoden päästä sitä käyttäessäni. Näin ollen ne saadut jutut saattavat saada arjessa enemmän ”mainosta” kuin ne, josta on sopimalla sovittu, että tämä on kaupallinen yhteistyö.
Itse bloggaajana toivoisin, ettet lukijana jättäisi tekstiä lukematta sen takia, jos alussa lukee kaupallinen yhteistyö. Toki jätä, jos aihe ei yhtään kiinnosta, mutta jos kiinnostaa niin toivon, ettei se teksti ”kaupallinen” olisi sinulle punainen vaate. Sillä vain yritetään tehdä näkyväksi sitä, mitä on saatu tekstejä vastaan. Esimerkkinä kaupallinen yhteistyö Visit Jyväskylän järjestämän bloggarireissun kanssa. Siitä pyydettiin yksi postaus. Mutta minä tapani mukaan otin tsiljoona kuvaa, ihastuin joka ikiseen paikkaan, innostuin yrityksistä ja niin edespäin. En halunnut jättää yhtään yritystä tekstieni ulkopuolelle, enkä voinut tehdä yhtä kilometrin mittaista postausta 60 kuvalla. Näin ollen päädyin pilkkomaan jutun neljään postaukseen, jotka periaatteessa ovat kaupallisia, sillä lupasin niistä yhden tehdä, mutta periaatteessa eivät, koska niitä kaikkia ei minulta vaadita. Kirjoitan siis osaksi omasta innostuksestani ja halusta kertoa ihanista paikoista. Kaupallinen yhteistyö-termi on vähän veteen piirretty viiva tässäkin tapauksessa, mutta päätin sen laittaa joka tekstin alkuun, jotta hommasta piirtyisi lukijalle yhteinäinen ja mahdollisimman läpinäkyvä kuva.
Sitten vielä kysymys, miksi tehdä kaupallisia yhteistöitä? Omassa tapauksessani siksi, että olen vuosia elänyt kotiäitinä ja blogini on mahdollistanut yhteistöiden takia useamman asian, johon en muuten olisi kyennyt. Jos aletaan laskemaan, paljonko aikaa ja rahaa olen laittanut teksteihin, kuviin, junalippuihin, markkinointiin, omilla rahoillani ostamieni juttujen ”mainostukseen” yms., olen valtavasti tappiolla seitsemän vuoden jälkeen. Muttei sitä voi laskea, sillä kyllähän tässä on valtava määrä mukana intoa sekä intohimoa, halua ja paloa tehdä tätä. Se on jo elämäntapa. Rakastan ja inhoan bloggaamista yhtä aikaa. Inhoan, koska en osaa olla ilman ja se meinaa täyttää päivistäni liian monta tuntia. Rakastan sitten niistä kaikista muista syistä. Kaupalliset yhteistyöt ovat itselleni kiva lisä ja motivaattorikin tehdä tätä, joten toivon, etteivät ne ole sinulle pelkästään punainen vaate. Tai jos ovat, toivottavasti tulet takaisin seuraavan tekstin kohdalla. Minulle ne eivät tarkoita sitä, että kirjoittaisin vain kehuvia, ei objektiivisia tekstejä. Me esimerkiksi rakastamme Särkänniemeä ja on vain onni ja ilo, kun olen saanut heidän kanssaan työskennellä! Sen sijaan vaikka joskus syömme pikaruokaa, en haluaisi tehdä yhteistyötä pikaruokajuttujen kanssa. Se vaan tuntuisi hölmöltä. Vaikka tytöt tunnistavat niin miniporkkanat kuin pizzat, pyrin silti noudattamaan jotain, omakseni kokemaani linjaa yhteistöissä. Vaikka meilläkin on joskus korvattu lounas pikaruoalla, en silti koe, että se olisi ns. suositeltavaa ja haluaisin ”hehkuttaa” sitä. Mutta tämä linjanveto ei tietenkään näy ulospäin, vaan sen teen vaihtamissani sähköposteissa yritysten kanssa.
mekko ja huivi VILA/ takki ONLY/ korvikset ja arskat H&M/ kengät PERTTI PALMROTH (saatu)
Nyt loppuun myönnän, että minuakin ärsyttää joskus kaupalliset yhteistyöt. Lähinnä sellaisissa tilanteissa, kun tuntuu, että homma on liian päälle liimattua. Jos on julkkis, on seuraajia Instassa kymmeniä tuhansia. Se tarkoittaa, että yritys saa näkyvyyttä ja julkkiksen kanssa halutaan tehdä yhteistyötä. Sitten julkkis mainostaa yhden kuvan verran esimerkiksi teetä, jota en ole koskaan hänen huomannut juovan tai ainakaan kertovan siitä ja se siitä. Teenjuonnista ja yhteistyöstä. Ja tiedättekö mitä muuta! Kun juttelin viime viikolla pienyritysten edustajien kanssa, tuli kommenttia, ettei iso seuraajamäärä välttämättä tarkoita mitään. Voi olla, että ostoihin johtaa paljon suurempi prosentti siitä Instagram-yhteistyöstä, jossa seuraajia oli ”vain” 500. Tämä ei ole niin mustavalkoista ja toivoisinkin, että yritykset huomaisivat tämänkin.
Kaiken tämän kukkuraksi olen innostuja. Monestakaan jutusta ja tilaisuudesta ei ole todellakaan kirjoituspakkoa, mutta kun minä innostun niin minä haluan heti kertoa kaikesta! Sellainen höyryheikki, joka kertoo kotonakin ihan innoissaan uudesta suklaasta ja tunkee shampoita lastensa päähän ja… Tiedätte. Mutta rajani minullakin on, monen monta juttua ja tuotetta on jäänyt blogin ulkopuolellekin.
Kuvat muuten otettiin, kun olimme matkalla Särkänniemen Karmivaan karnevaaliin – lehdet ovat parissa viikossa hävinneet!
Mielipiteitä? Mitä sinulle edustaa termi kaupallinen yhteistyö? Onko se punainen vaate?