Nykyään tulee ihan hirvittävän harvoin bilekutsuja. Jos tulee, en usein pääse ja kutsua kavereiden järjestämiin tupareihin, synttäreihin tai muihin ei ole tullut iäisyyksiin. En edes muista milloin olisin ollut edellisen kerran jossain kotibileissä! Joten kun sähköpostiin kilahti kutsu otsikolla ”syksyn upeimmat bileet”, avasin meilin kiinnostuneena. Kutsussa luvattiin bileet Hernesaaressa ja Alman yksityiskeikka, sillä CasinoEuro täyttää 15 vuotta ja juhlii sitä koko syyskuun. Minä innostuin välittömästi ja pian oli avec eli Saara kyselty mukaan. Iloitsin siitä, että saan pitkästä aikaa vaihtaa hänen kanssaan kuulumisia, tuo nainen on aivan ihana tyyppi! Alman Ruisrock-keikan katselin kesällä telkkarista ja vaikutti niin hyvältä, että halusin hänetkin nähdä livenä. Hernesaaressakaan en ollut koskaan käynyt ja halusin kuvata ne monen monta kertaa somessa näkemäni palmut ja meren niiden takana! Tässä oli jo monta syytä kurvata paikalle viikko sitten.
Lopulta saavuin paikalle, kun Alma oli jo soittanut, ohjelmaa mennyt ohi ja pimeässä palmutkaan eivät pimeän meren vieressä niin hyvin näkyneet (syy tähän myöhästymiseen löytyy edellisestä postauksestani). Kuulostaa vähän siltä, että homma lässähti? No, toki olisin nuo ohjelmanumerot mielelläni nähnyt, mutta kyllä bileissä riitti ihmeteltävää vielä niidenkin jälkeen! Astuin sisälle telttaan ja odottelin muutaman minuutin Saaraa ja siinä odotellessani näin monta julkkista, joista en malttanut olla ahdistelematta Cat Catin Katjaa ja Virpiä. Voi kuinka heidän biisejään luukutettiin joskus ala- ja yläasteen taitteessa! He olivatkin juuri sellaisia, millaisen kuvan olen heistä saanut, iloisia, hersyviä ja nauravia naisia. Juttu jatkui heidän jälkeen Kimmo Vehviläisen kanssa. Pari sanaa ehdin vaihtaa myös Mari Valosaaren kanssa, jota olen seurannut somessa eniten meidän samanikäisten lasten vuoksi. Olin ihan fiiliksissä kaikista kohtaamisista.
Ilta oli lopulta ihanan lämmin, saimme istua ulkona palelematta ja vaihtaa Saaran kanssa kuulumisia, Almankin kanssa pääsin sentään muutaman sanan vaihtamaan. Oli hyviä herkkuja, oli musaa, menoa ja meininkiä. Oli kuvauskoppi, jossa viihdyimme niin, että tuli ukaasi ”tämä on sitten viimeinen!”. Oli hyvin perusarjesta poikkeava ilta. Minä olin ihan fiiliksissäni puitteista, kutsusta, meiningistä, seurasta, ihan kaikesta! Hymyilytti näitä kuviakin käsitellessä!
Harmittihan se, että osa meiningeistä jäi väliin, mutta olipahan kyllä vuosisadan bileet silti. Olen pitkään suunnitellut, että nyt kun mittariin kilahtaa syksyllä 35 vuotta, haluan itsekin järkätä vuosisadan bileet, sillä kolmekymppiset jäivät aikanaan juhlimatta raskauden vuoksi. Monta ideaa pulpahti päähän näitä bileitä katsoessa, saas nähdä saanko ikinä toteutettua noita bileitä!
Tästä linkistä voi kurkkia mitä kaikkea paikalla olikaan, tuo video lopussa on hieno! Voi kun olisin halunnut nähdä paikan vielä valoisaan aikaan. Ensi kerralla sitten!
Minä kiitän kovasti kutsusta, oli huippua olla paikalla! Oli myös ihanaa nähdä sinua, Saara, jos tämän luet!
Oletko itse käynyt tutkimassa Hernesaaren meininkejä? Ja hei, kuka on fanittanut Cat Catia?
Ihanaa alkavaa viikonloppua!
