Täällä vuosisadan murehtija ja miettijä hei. Löytyyköhän ruudun takaa samanmoisia, jotka kiinnittävät liikaa huomiota epäoleellisiin asioihin? Kerron teille esimerkin: jos blogistani häviää lukija tai Instagrammista seuraaja, selailen postauksiani ja kuviani miettien, mitä tein väärin, miksi karkoitin tuon tyypin. Sama facebookin kanssa, olen ihan onneton jos joku häviää kaverilistaltani, toisaalta saatan poistaa itse puolituttuja, joiden kanssa en ole missään tekemisissä. Yleensä en edes tajua kuka se minut poistanut fb-kaveri oli, mutta silti murehdin päivitinkö liian tyhmiä juttuja. Ja samalla yritän tolkuttaa itselleni, että sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä, olen tyhmä kun otan kaiken niin henkilökohtaisesti. Millään näistä ei ole mitään merkitystä. Murehtiiko joku muu tällaisia epäoleellisuuksia? Ja siis murehtimisella en tarkoita mitään päiväkausien voivottelua, vaan sellaista hetkellistä apeutta ja muljaisua mahassa.
Tästä päästäänkin aasinsillalla tavisasuun, mitä minulla oli viime viikolla päällä. Sairastamisen jälkeen ei tehnyt kauheasti mieli kameran eteen, mutta eilen kun olin saanut jopa farkut ja collegen päälle, uskaltauduin kameran eteen. Kuvissa olevan takin olen ostanut 11 vuotta sitten, mutta se jäi jossain vaiheessa unholaan ja kaivoin sen taas esille. Mieskin kysyi onko se uusi, mutta muisti heti mistä takista oli kysymys kun selitin, kuinka murehdin vuonna 2004 siihen mennyttä ketsuppia ja että takki on pilalla. Jep, taisin tosissani murehtia taas näinkin tärkeää asiaa, kun mies sen 10 vuoden jälkeen heti muisti…. Olen oikea murehtijanainen! :D Itselleni käy usein niin, että kun oikeat, isot murheet ovat liian rankkoja mietittäväksi, alan niiden sijaan murehtimaan fb-kaverista, ketsuppitahrasta tai sekaisesta keittiöstä, teen oikeista murheista monta merkityksetöntä pientä. Kumma tapa ja vähän raskas, täytyy myöntää.
Totaalinen repeäminen kuvatessa tapahtui, kun sanoin putoavani kohta tuonne järveen ja taapero räjähti kovaääniseen nauruun sen kuullessaan. Siinä ei enää itsellänikään pitänyt pokka, ilmeisesti ajatus äidistä hyytävässä vedessä oli hauska! Oodi näille talvitennareille, ne ovat taaperon kanssa painaessa ihan parhaat popot, kun talveakaan tunnu enää Suomessa olevan. Kävelin edelliset talvitennarit puhki ja pari viikkoa sinnittelin sukka märkänä kun niissä oli oikeasti pohjassa reikä, kunnes päädyin tilaamaan uudet talvitennarit. Paita on yksi harvoja tosissaan merkkituotteita, mitä omistan, mutta kuulkaa se pitäisi pestä käsin! Aikani jaksoin, nyt olen lykännyt sitä pesukoneeseen, sillä kovassa käytössä se on viimeisen vuoden ollut, ihan lemppari!
paita Ralph Lauren/huivi Becksöndergaard/farkut Object/takki H&M/tennarit Anna Field
Tämä tyyppi kiinnostui olisiko meillä pullaa kun tultiin hänen tontilleen kuvailemaan.
Mukavaa uutta viikkoa, älkää murehtiko!
Pala lauantailta: päivän asu ja tukkataiat
Lauantai oli hektinen päivä. Laskin, että jos VR tuo minut ajallaan illalla Tampereelle, minulla on reilu puoli tuntia aikaa ennen kuin synttärivieraat saapuvat. Siinä sitten sytyteltiin kynttilöitä, pilkottiin viimeisiä salaattijuttuja ja laitettiin ruokia tarjolle, joten kiittelin onneani että olin päättänyt valita asun, jossa pärjäisin aamusta iltaan. Tein löytöni Forget me not-liikkeestä Aleksanterinkadulta, tämä käytettynä ostettu mekko oli mielestäni todella kaunis ja menisi niin päivällä kuin illalla, eikä rypistyisi matkan varrella. Vaihdoin illaksi värittömät sukkikset ja eri korut, mutta mekko pysyi samana.
Koska aikaa laittautua uudestaan ei ollut, päätin myös etukäteen, että ammattilainen saa laittaa hiukseni aamulla niin, että kampaus pysyy seuraavan vuorokauden ajan. Ja kyllä muuten pysyi! Minua hieman jännitti, sillä luottokampaajani Jenna lähti maailmalle ja aikaa oli etsittävä muualta. Päädyin Aleksanterinkadun Glohairiin Sirun käsittelyyn, enkä pettynyt. Jutustelu sujui leppoisasti ja kampaus oli juuri sellainen, kuin olin toivonut, ehkä jopa kivempikin. Aamukasilta aloitin päivän istumalla yksinäni kampaajalla, kun ulkona oli vielä pimeää ja Tampere vasta heräili tihkusateiseen päivään. Tämä oli oikea prinsessasynttäripäivä!
Helsingissä nappasimme Saaran kanssa asukuvia Tuomiokirkon edessä, lämpömittari oli lähes nollassa ja tuuli hyytävä, joten melkein hymy hyytyi. Mutta vain melkein!
Itse Indiedaysin tilaisuudessa alkoikin pian lämpötila nousta talvipuutarhan täyttyessä ja olin hyvin tyytyväinen asuvalintaani. Ei puristanut tai kiristänyt, ei ollut kylmä tai kuuma, kengät olivat helpot ja mukavat, mutta sain punaisella asuun pientä persoonallista juttua mukaan.
takki Desigual/huivi Becksöndergaard/mekko second hand, Forget me not/sukkikset Seppälä/kengät Nizzasta/rannekoru Guess (voitettu Nooran blogista).
Kuvista kiitos Saaralle! Kerrankin onnistuin luomaan lookin, jossa todella viihdyin koko päivän.
Innostaako teitä sinipunainen kokonaisuus?
Syyspäivä farkkushortseissa
Kun laittaa farkkushortsihaalarit (mikä sana!) jalkaansa, alkaa välittömästi lapsettaa. No mitäs se haittaa, jos päivän agendassa on muskari tai lorupiiri! Joten alkuviikosta viiletimme lapsen kanssa harrastuksissa farkkushortseissa ja kyllä, taaperollakin oli farkkushortsit ja paksut sukkikset.
Asukuvia varten oli aivan pakko mennä leikkipuistoon, sillä nuo haalarit vaativat ympärilleen keinuja ja liukumäkiä. Rakastan muutenkin keinumista, onneksi sitä saa harrastaa nykyään päivittäin, sillä pikkuneiti todellakin viihtyy näissä hommissa!
Asukuvia varten oli aivan pakko mennä leikkipuistoon, sillä nuo haalarit vaativat ympärilleen keinuja ja liukumäkiä. Rakastan muutenkin keinumista, onneksi sitä saa harrastaa nykyään päivittäin, sillä pikkuneiti todellakin viihtyy näissä hommissa!
poolo Promod/farkkuhaalari&neule Only/tennarit Guess/huivi Becksöndergaard
En ole koskaan oikein pukeutunut ”kauden mukaan”, nämä kevättennarit menevät mielestäni yhtä lailla ruskan värien keskellä. Kohta täytyy vetää lämpöleggarit jalkaan, alkaa sen verran jo sukkisten läpi hujuttamaan. Ja jälleen kerran lähtee ylistys tuolle Becksöndergaardin villasilkkihuiville, käytän sitä ihan mielettömän paljon, niin juhannuksena kuin jouluna. Täydellinen.