Kuuluuko kesäteatteri kesääsi? Vilkaise tämä!

Kaupallinen yhteistyö Suomen Harrastajateatteriliitto

Omenapuut ja sireenit kukkivat ja lämpö hellii. Eli kesä on löytänyt luoksemme! Kesään kuuluvat mansikat ja uintireissut, grilliruoka, kirjan lukeminen terassilla sekä ihanat kesäillat ja käynti festareilla. Sekä ainakin yksi vierailu kesäteatterissa. Nämä ovat ainakin sellaisia juttuja, joista itse kesäisin nautin.

Tiesittekö, että Suomessa on kesäteattereita kansainväliselläkin mittapuulla valtavasti? Käy sitä lähes missä vain kesällä, niin vastaan tulee kesäteatterimainoksia. Oletteko samaa mieltä? Kerran olimme esimerkiksi Pälkäneellä alamäkipyöräilemässä ja Sappeen kesäteatterissa Eino Grön lauloi hittejään. Siinä oli jotain ihanan suomalaista.

Hyviä kesäteatterimuistoja

Ihania kesäteatterimuistoja on kertynyt myös lasten kanssa. Kerran teatteripäivällemme sattui kaatosade, mutta emme antaneet häiritä. Painelimme lasten kanssa kolmistaan laivalla Viikinsaaren kesäteatteriin ja vedimme sadetakit niskaan. Siinäkin oli oma tunnelmansa!

Ja kuinka jännittävä lasten mielestä onkaan ollut Pyynikin kesäteatteri, jossa katsomo välillä kääntyy. Esikoinen on käynyt mummin kanssa Jyväskylässä kesäteatterissa ja mummi on vienyt molemmat lapset katsomaan Prinsessa Pikkiriikkiä heinäkuiseen teatteriin. Komediateatterissa on naurettu yhdessä lasten kanssa kesäteatterinäytöksille, tänä kesänä ohjelmassa pyörii lapsille suunnattu Peppi Pitkätossu. Komisario Koskinen oli myös mainio Tampereen Komediateatterin kesässä!

Pelkästään Pirkanmaalta löytyy lukuisia kesäteattereita ja koko Suomesta niitä löytyy valtavasti. Kesäkuussa on monen näytelmän ensi-ilta, joten nyt on hyvä aika miettiä kuuluisiko teatteri sinunkin kesääsi.

Toisaalta monihan saattaa lähteä ex tempore teatteriin, jos vain paikkoja löytyy. Mutta mistä saisi ideaa, mihin lähteä kesäteatterireissulle?

Kesäteatteri-appi auttaa valinnassa

Suomen Harrastajateatteri on kehittänyt uuden sovelluksen, joka löytyy nimellä Kesäteatteri-appi. Sovellus kokoaa yhteen kesällä pyöriviä teatterinäytöksiä. Sovellukseen ei tarvitse edes kirjautua nähdäkseen, mitä teattereissa pyörii huomenna, eikä sovelluksen lataaminen maksa mitään.

Kesäteatteri-appi näyttää aktiiviset Suomen kesäteatterit kartalla, ja sen kautta voi etsiä esityksistä tietoa, ostaa lippuja sekä selata esitysaikatauluja. Käydessään esityksessä, voi skannata QR-koodin teatterista löytyvästä Kesäteatteri-appi julisteesta. Tällöin saa käydyn teatterin tähdeksi kartalleen ja voi halutessaan jättää teatteriin palautetta.

Väittäisin, että häkellyt, jos avaat sovelluksen karttalinkin. Siitä näkee, kuinka valtavan valtava kesäteatteritarjontamme on. Sovellus myös varmasti auttaa bongaamaan jonkun teatterin, josta et ole aikaisemmin kuullut. Ehkä löydät sen avulla teatterin sieltä, missä et arvannut sellaista olevankaan?

Sovelluksen avulla voi keksiä kivan kesäillan seikkailun. Aiotko kokeilla?

Ainakin Pyynikin kesäteatteri odottaa taas kesällä, mutta heinäkuun kotimaan reissuilla aion tutkia, löytyykö majoituskunnastamme Itä-Suomesta teatterinäytöstä!

Lisää voi lukea tästä linkistä.

Täältä tullaan kesä 2024! Kuuluuko kesäteatteri kesän traditioihin? Onko jo suunnitteilla jokin teatteriesitys? Ihania muistoja nousikin, kun selailin vanhoja teatterikuvia!

Isälleni, lasteni isälle ja apelle, jota en koskaan tavannut.

Tiedättekö. Olen tuijottanut lähes kolme tuntia tyhjää ruutua. Miettien, että pitää keksiä joku vuosisadan isänpäiväteksti, mutta ei synny. On niin vaikeaa sanoa mitään julkisesti läheisistä ja samalla haluaa sanoa, kuinka hirveästi heitä arvostaa ja rakastaa. Muistatteko alkukesällä kirjoittamani tekstin? No, siinä sanoin aika paljon asioita, joita ajattelen tänäänkin. Toisaalta on hirveän vaikeaa kirjoittaa isänpäivätekstejä, sillä tiedostan, että nämä juhlapäivät eivät syystä tai toisesta ole monelle helppoja. Itseäni harmittaa, ettei päästy näkemään isäni kanssa tänään eikä postikaan vienyt korttia kolmessa päivässä perille, mutta ensi viikolla nähdään ja halataan.

Isän tyttö – nyt ja aina

Facebookiin kirjoitin näin:

Olen aina ollut iskän tyttö. Häämatkalla Etelä-Afrikassakin kuljin päälläni t-paita, jossa luki isin tyttö. Oma isäni on lapsenmielinen, puhelias, hauska, höperö, turvallinen, ärsyttävän jääräpäinen ja jyrkkä mielipiteissään (kuvailinko itseni muuten?). 38-vuotiaana hän pörröttää tukkaani ja kutsuu minua Mökyksi (rakkaalla lapsella on monta nimeä). Olen edelleen isin lellikki ja ei epäilystäkään, etteivät lapseni olisi ukille äärettömän rakkaita.

Se on totta. Kaiken sen höntsäilypuoleni (vähintään Instastooreja seuraavat tietävät mitä tarkoitan) olen perinyt isältäni. Isäni on pikkupoika 65-vuotiaana. Se on piirre, joka äitiäni ehkä ärsyttää eniten, mutta väitän, että tuo piirre on se, minkä takia hän rakastaa isääni. Samat sanat voisin sanoa pikkuveljestäni ja kälystäni. Ikuisia pikkupoikia. Isäni on hyvin perhekeskeinen ja lapsirakas ja rakastaa omia tyttöjäni niin aidosti ja pyyteettä, etten voisi enempää arvostaa sitä, millainen isoisä lapsillani on. Vain yksi isoisä fyysisesti, mutta toinenkin on läsnä.

Appiukkoni, jota en koskaan tavannut

Mieheni isä on kuollut, kun mies oli juuri täyttänyt 14 vuotta. Se oli kuitenkin tarpeeksi pitkä aika siihen, että isä ehti vaikuttaa miehen loppuelämään. Appiukkoni on opettanut pojalleen aivan valtavasti elämästä. Vanhan kansan sananlaskuja ja sääntöjä, kädentaitoja, elämää ylipäätään. Appiukkoni, jota en valitettavasti ikinä tavannut, elää puheissa lähes päivittäin. Mies heittää erilaisia sanontoja ja kertoo lapsilleensa perään, että ”Veikko-pappa olisi sanonut näin”. Minusta on valtavan ihanaa nähdä, että yli 24 vuotta kuolemansa jälkeen hän elää poikansa puheissa koko ajan. Toivottavasti kuulee sinne pilven päälle.

Olen usein ihmetellyt, miten miehestä on tullut niin tasapainoinen ja suoraselkäinen huolimatta suuresta menetyksestään. Hän totesi tänäänkin, että ”mähän olin melkein aikuinen silloin”. Aikuinen! Olin itse pahimmassa etsikkoiässä ja sekoilin menemään teininä. Ehkä miehen oli pakko kasvaa aikuiseksi, siinä missä itse pystyin turvaamaan vanhempiini etsikkoaikana.

Isä ja tyttäret

Appiukkoni, jota en koskaan ole tavannut vaikuttaa hirveän vahvasti siihen, millainen isä omilla lapsillani on. Lasteni isästä sanoin FBssa näin:

Lapsilleni olen saanut parhaimman mahdollisen isän. Häneen voi aina luottaa, hän opettaa tytöille mitä ikinä keksivät pyytää tai kysyä. Hän on tiukka ja myös jyrkkä mielipiteissään, mistä otamme ehkä eniten kasvatuksessa yhteen, mutta joka toisaalta tekee tytöistä suoraselkäisiä ja luo turvaa. Rajat ovat, mutta rakkauttakin on loputtomiin. Hän on upea tyyppi ja tytöt palvovat isäänsä. Kuinka monta kertaa olen kuullut ”isi kyllä osaisi tämän tai isi kyllä tietää tämän”.

Hän on upean luotettava ja suoraselkäinen tyyppi ja hahmo, johon me kaikki kolme uskallamme nojata ja luottaa. Hän ei heilu. Hän kantaa useasti meidän perhettämme, on rohkea ja pistää meidät luottamaan itseemme. Hän on ihminen, joka sai minut muuttaman ulkomaille, sukeltamaan ja ajamaan moottoripyöräkortin. ”Luota, kyllä sä pystyt!”. Hän on isä, joka opettaa lapsensa uimaan, pyöräilemään ja laskettelemaan siloin, kun minun tekee mieli panna silmät kiinni. Hän pistää lapset luottamaan itseensä ja siihen, että kyllä ne siivet kantaa. Sellaisen isän turvin on hyvä kasvaa.

Isänpäivälahja sekä -herkut paikallisilta yrittäjiltä

Isänpäivänä halusin tukea paikallisia, joten lahjaksi mies sai vihreän Gugguun collegen sekä tietenkin rakkaudella väännettyjä kortteja. Aamupalan kanssa oikaisin rankan viikon jälkeen – Vanhakylä Gård toimitti ovelle Sastamalasta asti tuoreita sämpylöitä, itse tehtyä mehua ja muuta herkkua. Kannatti todellakin tilata! Lämmin suositus jos näitä tulee lisää!

 

Hyvää isänpäivää kaikille ja lämmin ajatus teille, kenelle tämä päivä tuo surua. ❤ Me suuntaamme saunaan ja järveen uimaan, parasta tekemistä perheenä! Miten teillä on vietetty päivää?