Tervetuloa lempikuukauteni, vaikka oletkin vähän pelottava!

Lokakuun eka! JEEEE! Kuulaat aamut, ehkä ensimmäiset jäätyneet lätäköt missä hyppiä. Syysloman odotus, synttärikuukauteni. Kuukausi, mikä on ollut täynnä kaikkea ihan älyttömän kivaa yleensä, yhtenä kohokohtana ovat olleet muun muassa I love me-messut. Hullarit ovat tuoneet väriä ja hulinaa harmaaseen katukuvaan lokakuussa. Lokakuu on toivoa täynnä, herään eloon kun se alkaa! Johtuuko oikeasti siitä, milloin on syntynyt? Että lapsuudessa on oppinut riemuitsemaan lokakuusta? Tällä kertaa kaikki on vähän toisin, lokakuu näyttäytyy vähän pelottavanakin. Oli se sitä muuten 26 vuotta sittenkin, kun eri mittaiset jalkani leikattiin synttäriviikolla. Silloin suurin pelko oli jäädä kotiin toipumaan ja kulkea monta viikkoa kepeillä, silloin putosi täysin kavereiden jutuista ulos. Muistan vieläkin sen ulkopuolisuuden tunteen, kun pääsin taas normaalisti kävelemään. Sairaalasta kotiin pääsin 12-vuotissyntymäpäivänäni. Lokakuuhun liittyy muistoja!

Lokakuun suunnitelmat: HCR huonoilla treeneillä

Tänä keväänä minun (meidän) piti juosta neljättä kertaa Helsinki City Run. Toukokuun tapahtuma siirrettiin keväällä tulevalle viikonlopulle. Johonkin hamaan tulevaisuuteen. Sanon ihan suoraan, että koronan ja kaikkien tapahtumien perumisen myötä motivaationi treenaamiseen laski kuin lehmänhäntä. Olen kyllä juossut kymmeniä kilometrejä viikossa, mutta kaikki tavoitteellisuus puuttuu. Lisäksi treenit ovat humpsahtaneet aivan liian yksipuoliseksi, syyskuussa uskalsin kolmesti käydä salilla ja jumpassa. Se ei riitä sitten mihinkään. Kesällä analysoity anemia ja maailmantilanne… Ajattelin, että en osallistu puolikkaalle. Mies totesi, ettei polvi anna periksi, sen verran alkoi vihoittelemaan alkuviikon pyöräilypäivästä.

Mutta sitten aloin ajattelemaan sitä fiilistä. Kun lennän pitkin Helsingin katuja ja ehkä pääsen maaliin, ehkä kontaten, sillä kroppa ei ole parhaassa tikissä. Mutta ajasta viis, se maaliin pääsyn euforia on jotain, mitä en ole saanut mistään muualta. Kysyin mieheltä, lähteekö mukaan vaikkei juokse. Että jos mennään omalla autolla ja josko hän vaikka olisi juomapullon kanssa kannustusjoukoissa, että olisi helpompi välttää ruuhkia. Pakko päästä! Veri vetää sinne ja samalla ajattelen, että olen hullu kun lähden. Kai siellä pohjalla joku peruskunto on, mutta ei se varmasti hyvältä tunnu, kun pitkät lenkit ovat olleet minimissään. Pakko vähän työntää itsensä yli rajojensa! Mutta jännittää siis aivan kamalasti, aivan kamalasti.

Ruka ja Karmiva karnevaali. Vai eikö sittenkään?

Ensi viikolla alkaa lasten ensimmäinen virallinen syysloma. Kyllä! Ensin oli kotiäitiaika, jolloin syysloma oli tyhmin viikko kaikista – perhekerhot ja muut olivat lomalla ja kaikissa harrastuspaikoissa, HopLopeissa ja uimahalleissa oli hirveästi ihmisiä. Odotin aina innolla, että viikko on ohi. Päikky- ja eskariaikoina minulla on aina ollut töitä kyseisellä viikolla ja tytöt ovat olleet osan viikosta hoidossa. Nyt edessä on ensimmäinen vapaa syysloma, ihan sellainen virallinen molemmilla! Tarkoitus olisi olla osa viikosta Rukalla, mutta pelottaa suunnitella mitään, kun voi olla hetken kysymys, että päätyy esimerkiksi karanteeniin. Samalla ei voi odottaa lähtöpäivään, vaan olisi hommattava uudet monot lapsille ja niin edespäin. Epävarmuus lapsiperheissä on sinällään tuttua, ainahan joku saattaa alkaa oksentaa tai jotain, mutta tämän laajuinen epävarmuus on kyllä aivan uutta.

Ja Karmiva Karnevaali Särkässä alkaa ensi viikolla myös! Minusta on hämmentävää, miten tarkkaan tytöt muistavat sen. Viime syksynä siellä oli kolmen vanha, joka selitti ihan into piukeana miten jännää on, kun Kantti X Kantti-autoissa istuu vieressä luuranko! Laitan muuten lippuarvontaa IGssa (optimismia_katja) huomenna kehiin tuonne Särkän syyslomatapahtumaan, olkaahan kuulolla!

Lokakuu, synttärikuukausi

Miksi sitä odottaa synttäreitään enää tämän ikäisenä? Sen täytyy olla joku lapsuudesta jäänyt juttu, sillä ikävuodet saisi nyt pikkuhiljaa hidastua. Kaiken maailman kolotuksia sitä onkin jo nelikymppisellä! Äitini kysyi tällä viikolla, miten aioin viettää juhlapäivääni? Mietin, että haluaisin ehdottomasti pitää jotkut juhlat, kutsua ystäviä, laittaa kynttilät palamaan, syödä kakkua, nauraa ja jutella, pelata jotain seurapeliä. Mutta ei se nyt käy. En halua itse mennä juhliin saman katon alle vieraaseen porukkaan, enkä uskalla sellaisia järjestää. Vanhuus kai se on, kun mikään pynttäytyminen tai ravintolaillallinen ei innosta, toiseksi eniten haluaisin mennä johonkin mökkiin ja saunoa illan pimeydessä. Mietin, että Varjolan tila ja sen savusauna olisivat kyllä ihan täydellinen vaihtoehto! Ehkä olen kotona ja halaan lapsia vain, sillä tuon saunan vuokra ei ole ihan pieni. Ehkä joku pieni vuokramökki saunoineen? Joka tapauksessa lokakuu tuntuu erityiseltä.


paita H&M/ housut KATRI NISKANEN/ takki VERO MODA/ korvikset MAMAKORU/ kengät PALMROTH (saatu)

Näissä fiiliksissä siis lokakuun ensimmäiseen päivään! Millä mielin siellä? Onko syksy ahdistavaa vai ihanaa aikaa?

P.S. Huomasitko eilisestä postauksesta, että saat koodilla Katja15 15% alennusta Palmrothin kengistä aina 11.10.20 asti? Verkkokaupan löydät täältä

Uhanat ja muut kotimaiset, samppanjasapelit ja auringolaskut (nappaa alekoodit!)

*Visit Jyväskylän järjestämä bloggaajamatka

Palataan vielä reilu viikko taaksepäin ajassa ja mennään takaisin Keski-Suomeen. Kun lauantaiaamu valkeni Varjolassa Laukaassa, haki Eki köörimme pikkubussin kyytiin ja suuntasimme kohti Koto Designmarketia. Tämä paikka on niin mielenkiintoinen, että ansaitsisi kokonaan oman postauksensa, mutta yritän kertoa oleellisimmat!

Koto Designmarket sijaitsee Yliopistonkadulla, vastapäätä meikäläisenkin vanhaa koulua eli Lyseota. Ajauduin muuten väkisin muistoihini siinä Koto Designin ikkunan ääressä Parolan riippukeinussa istuessa ja koulua katsellessa. Tuolla kouluss olemme miehenkin kanssa 20 vuotta sitten tavanneet! Ikkunan edessä istuskellessa voi muisteloissaan nautiskella kahvit tai Teeleidin (aaah, tiedätte kuinka tätä firmaa rakastan) teet ja käydä paikassa ihan fiilistelemässäkin!

Voi olla vaikeaa olla sortumatta ostoksiin, sillä Koto Designmarketissa on kaikki mahtavat kotimaiset merkit mitä kuvitella saattaa. Bongasin paljon tuttuja juttuja mutta myös uusia merkkejä. Rekeissä näkyi muun muassa Uhana Design, R/H, Kaiko, Pietamo, Yozen, Maanantaimalli… Heillä on kaikki! Niin ja toki se Parolan riippukeinukin esimerkiksi on myynnissä! Kolmen nuoren yrittäjän pyörittämä liike on ollut toiminnassa 1,5 vuotta ja heidän periaatteensa on myydä eettisesti tuotettua, kestävää ja lähes ainoastaan kotimaista tuotantoa.

Uutena juttuna syksyn myötä aloitti myös Vaatepuu, eli vaatelainaamo. Kahdeksi viikoksi saa lainaansa vaatteita ja asusteita, kun rekisteröityy palvelun käyttäjäksi. Näin voi lainata vaikka mekon juhliin, käydä samalla teellä ja tehdä lainaamalla parempia valintoja. Kannattaa tsekata, Tampereella toiminut ainakin loistavasti!

Me saimme toteuttaa liikkeessä hauskan stailaushaasteen, jossa valitsimme parille vaatteet. Minä tiesin heti laittavani Minnalle uuden Uhanan päälle, korviinsa Minna sai YCM designin korvikset. Minulle puolestaan Minna valitsi R/H mekon, Pietamon leggarit sekä Aida Impactin korvikset. Ihastuin noihin silkkikorviksiin ihan hirveästi ja itse asiassa ne ovat pakolaisnaisten tekemiä, eli niiden ostaminen on myös heidän työnsä tukemista. Mekosta puolestaan sain inspiksen kaivaa kaapista oma R/Hn paitani esiin pitkästä aikaa! Lisäksi ihastuin kovasti Ilonan valitsemaan Kaikon mekkoon asusteineen. En ikinä itse käytä ruskean sävymaailmaa, mutta apua miten kaunis tuo kokonaisuus oli vai mitä?

Ja hei! Jos olet haaveillut uudesta Uhanasta, Mickey-mekoosta, desingkorviksista tai sisustusjutuista, pyysi Koto Designmarket välittämään teille myös alekoodin IHANNAISET10. Koodilla saa 10% alennusta aina 15.10.2019 asti ja koodin voi hyödyntää, vaikka tilaisi verkkokaupasta nouto-vaihtoehdolla.

Pari tuntia Koto Designmarketissa vierähti vauhdilla ja jatkoimme matkaa kävelykatua pitkin aina alas asti. Vanhaa rautatieasemaa vastapäätä sijaitsee Bistro Frans & Sandra, jossa me lounastimme. Ravintola on entisen Fransmannin paikalla ja tehnyt aikamoisen kasvojenkohotuksen noista ajoista. Tilalla on huomattavasti valoisampi ja hyvin tunnelmallinen paikka, josta saimme todella kivan pöydän reunasta, missä oli helppo keskustella isommallakin porukalla.

Saimme niin herrasmies-palvelua, että harmittaa kun unohdin meitä palvelleen miehen nimen. On ehkä parasta kun ravintolassa saa hyvää ja asiantuntevaa palvelua ja kaikki yksityiskohdat huomioidaan! Sillä saa jo puolet pisteistä kotiin, ruoasta sitten toiset. Meidät otettiin vastaan kysymällä maistuisiko alkuun kuohuva ja seuraavaksi ihastelimme huokaillen, kun saimmekin oikeaa samppanjaa, joka avattiin sapelilla. Wau! Oli elämäni eka sapelisamppanja, näitähän näkee vain telkkarissa! Söimme mahat täyteen etanoita, myskikurpitsakeittoa, pihviä, salaattia ja lämmintä leipää ja hyppäsimme taas Ekin kyytiin.

Seuraava stoppi oli Vaajakoskella, Puttipajan tehtaanmyymälässä, joka on juuri muuttanut ns. takaisin juurilleen Talsanniementielle eli eri puolelle siltaa kuin aiemmin Naissaaressa ollut paikka. Puttipajan Anna kertoi meille muun muassa heidän uutuudestaan, täysin oliivista tehdystä Olivia-kynttiläsarjasta, joka palaa ekologisesti ja palaessaan tekee pitsimäisen reunan kynttilään. Todella kaunis, olen reilussa viikossa polttanut lähes koko kynttiläni, se on palanut joka ilta! Puttipajalla on vahvat, yli 40 vuotiset perinteet ja kaikki tehdään edelleen käsityönä. Kyllä, ne kaikki sadat tuhannet kynttilät vuodessa.

Kynttilät kassissa suuntasimme vielä toisen yön majapaikkaan, Laukaan Peurunkaan. Siellä oli vastassa yhtä upea auringonlasku kuin aina, tuo maisema on kyllä vertaansa vailla! Olen useasti kirjoittanut teille Peurungasta, noita juttuja voi kurkata esimerkiksi täältä ja koko perheen lomamme täältä. Siellä parasta ovat ehdottomasti loputtomat aktiviteetit ja perheen kanssa oli kivaa majoittautua Peurantähdessä, josta löytyy muun muassa hyvin varustellut keittiöt. Tällä kertaa kävin ulkoilemassa lauantaina ja sunnuntain aloitin kuntosalilla, uinnilla sekä infrapuna- ja höyrysaunalla. Aika täydellinen setti! Jos Peurunka kiinnostaa, niin nappaa tämä hyvä ale: kylpylähotellin päärakennukseen tai Peurantähti huoneistohotelliin saa kampanjakoodilla PROBLOGI -20% alen verkkokaupasta varatessa. Hinta edellyttää vähintään 2 vuorokauden varausta ja on voimassa 6.10.2019 asti, loma tulee käyttää 31.1.2020 mennessä.

Lähdinkin junaan sunnuntaina iloisin mielin ja vähän urheilusta kipein lihaksin. Taas tuli vietettyä laatuaikaa Keski-Suomessa, kyllä kotimaassa kannattaa tutkia ja matkailla!

Oliko uusia juttuja Jyväskylän seudulta? Tuttuja juttuja? Iloista alkanutta viikkoa!

Ei päivän vaan koko viikon asu (sisältää alekoodin)

*postaus kaupallisessa yhteistyössä Haltin kanssa, takki saatu

Te tiedätte, että minä ja perheeni rakastamme olla pihalla. Siellä pitää möyrytä mahdollisimman paljon kelien suomissa rajoissa. Joten saatte vielä nauttia näistä ulkokuvista ja lumesta. Uskoisitteko, että Kuusamossa oli 10 senttiä vähemmän lunta kuin esimerkiksi Jyväskylässä viime viikolla? Ei näy näistä kuvista, mutta jopa osa laduista oli kiinni! Saas nähdä mikä tilanne on keväällä, voi nimittäin olla, että palaamme kohtuu pian näihin maisemiin, iik!

Mitä vanhemmaksi sitä tulee ja mitä enemmän sitä ulkoilee, sitä tärkeämmiksi ovat myös ulkoiluvaatteet tulleet. Vuodet lasten kanssa ovat saaneet hankkimaan kaappiini muun muassa sadetakin sekä parkatakin. Hassua edes ajatella, etteivät nämä olleet niin justiinsa juttuja ennen, vaikka oli muun muassa koiranomistaja!

Kuusamon reissussa olimme niin paljon ulkona kuin kykenimme, sillä pakkanen oli välillä aika kipakka. Oli hassua huomata lapsistakin, että toinen valitti kuumuutta ja toinen oli koko ajan jäässä – niin me ihmiset olemme erilaisia. Minäkin olen pääsääntöisesti pystyyn jäätyvää tyyppiä, mutta kun pukeutuu oikein ja liikkuu paljon, ei pakkasasteita edes huomaa. Ja kuinka paljon takin tai haalarin huppu suojaa ja lämmittää? Kunnon pakkasilla ero on huima. Lapsemme alkoivat käyttää huppuja päässä Kuusamon keleissä ja tapa jatkui kotonakin, vaikka mittari näytti jo nollaa astetta.

Pakkasin reissuumme neljä eri takkia, eri ulkoiluihin, eri liikuntoihin ja tilanteisiin. Kuinka kävi? Pidin tauotta sitä yhtä ja samaa, kerran lumikenkäillessä eri takkia, sillä oli hionnut ykköstakkini. Sain matkaani Haltin Elega-takin, joka on virallisesti nimeltään laskettelutakki. Niinpä siitä löytyy esimerkiksi hihasta hissilipputasku ja takin sisältä liina, jolla kuivata laskettelulasit. Lipputasku pääsi testiin ja toimi hyvin! Minä ihastuin takkiin ihan totaalisesti, tietenkin esimerkiksi sen värin takia, mutta myös upean lämpimän selässä ja hupussa olevan pehmeän karvan. Pinkki takki oli täydellinen väriläiskä valkoisessa maisemassa! Lisäksi plussaa saa tilavat edessä olevat taskut, joissa on hyvät vetskarit – ei huolta että kännykkä tai rahat lentäisivät niistä rinteeseen!

Koska tammikuun lopun kelit olivat sen verran kirpakat, kävi niin, että vaihtelin vain kerrosten määrää takin alla, mutta tein lopulta kaiken se päällä. Huomasin, että hiihtäessä tuli vähän turhan kuuma, vaikka pakkasta oli – 15 ja alla vain yksi tekninen villapaita. Minä siis lautailin, laskin pulkkamäkeä, hypin hangessa, hiihdin, pyöräilin ja käytännössä asuin takissa koko viikon. Uskon, että olette päivityksistäni huomanneet asian – vain pipo välillä vaihtui! Takissa on kevyt, mutta yllättävän lämmin (testattu -32 pakkasessa) vuori sekä veden ja tuulenpitävä DrymaxX-kalvo. Tajusin vasta kuinka lämmin takki on, kun heiluin se päällä lumitöitä kotona mittarin näyttäessä -1 astetta. Oikein harmitti, että on näin lämmin, sillä minä haluan käyttää tätä takkia mahdollisimman pitkään!

Vaikka se, ettei palele ja on mukavaa liikkua on ykkösjuttu ulkona, on kiva, että talvivaate myös näyttää hyvältä. Minä ja takki oltiin koko viikko yhtä. Kylmää en valittanut kertaakaan. Monet lajit ja erilaiset kelit se saikin testata. Pysyi jopa puhtaana, aika rajoilla mentiin, kun lapsi kaatui öljylammikkoon ja menin häntä auttamaan, apua!

Jos kaipaat tyylikästä sekä lämmintä ja vielä kaiken lisäksi kotimaisen brändin takkia talven ulkoriemuihin, lähtee tälle lämmin suositus! Takki löytyy monessa värissä, jos pinkki ei ole sinun juttusi, kurkkaa täältä lisää! Meillä on Haltilta erilaisia ulkoiluun tarkoitettuja asusteita repuista kenkiin ja takkiin, kaikkiin olemme olleet tyytyväisiä. Ja jos ajattelit takin hankkia vinkkaan parista jutusta: takki on kohtuu tiukkaa mitoitusta, minulla on koko 38 siitä, yleensä käytän kokoa 36. Lisäksi nettikaupassa kannattaa maksuvaiheessa syöttää alekoodiksi OPTIMISMIA20, niin takista (tai ihan mistä vain Haltin verkkokaupan tuotteista) irtoaa -20 % alennus! Koodi on voimassa 17.2.2019 asti!

Keneltä löytyy Haltin tuotteita tai onko harkinnassa esimerkiksi uusi takki? Olisi kivaa kuulla mielipiteitä!