Tammikuu meni jo! (sis. arvonnan)

Helmikuuta on päästy jo pitkälle, mutta tammikuun kollaasi on vaan tekemättä. Ei ole unohtunut, on vain jäänyt odottelemaan vuoroaan. Tammikuun asukuvissa on selkeä teema, lumi. Se kuvastaakin tammikuuta hyvin, sillä ulkona oltiin ja paljon. Hiihdettiin, oltiin rinteessä ja pulkkamäessä. Kelit olivat ihanat! Kyllä nosti palan kurkkuun nämä helmikuun alun kelit, tällekin viikolle luvattu vettä ja monta lämpöastetta. Nytkö ne hiihtokelit menevät? Eniten ehkä sapettaa teiden muuttuminen luistinradoiksi, olkaa varovaisia ulkona!

Mutta tammikuu, se oli ihana ja juoksulenkille mentiin jopa 22 asteen pakkasessa ja hyvin sujui! Kyllä minä otan niin paljon mieluummin kovat pakkaset kuin tämän veden. Kelin lisäksi helmikuu on alkanut vähän kurjasti, kun itse on puolikuntoinen ja miehelläkin polvessa jonkin sortin rasitusvamma – milloinkohan pääsemme taas yhdessä juoksemaan? Ei sillä, eipä tuolla pysy nyt edes pystyssä, itselläni kun ei vieläkään niitä nastalenkkareita ole.

Mutta pidemmittä säävalitteluitta, tammikuun asut! Huikkaa suosikkisi kommenttikenttään ja olet mukana arvonassa, jossa palkintona Svaneforsin kevätuutuus, muki ja tarjotin. Eniten noissa muuten materiaalina bambua, aika kiva! Myös edellleen postaustoiveita otan vastaan, otinkin heti viimeksi kommenttikentästä kopin parista toiveesta ja listasin mm. lempparilounaspaikkojani.

Äänestys on auki torstaihin 14.2.2019 klo 10 asti!

Ja vinkkejä siihen, millä mieli pysyy iloisena ja mitä lasten kanssa puuhata näillä keleillä otetaan myös! Tsemppiä uuteen viikkoon jokaiselle!

*arvonta on päättynyt!

Ei päivän vaan koko viikon asu (sisältää alekoodin)

*postaus kaupallisessa yhteistyössä Haltin kanssa, takki saatu

Te tiedätte, että minä ja perheeni rakastamme olla pihalla. Siellä pitää möyrytä mahdollisimman paljon kelien suomissa rajoissa. Joten saatte vielä nauttia näistä ulkokuvista ja lumesta. Uskoisitteko, että Kuusamossa oli 10 senttiä vähemmän lunta kuin esimerkiksi Jyväskylässä viime viikolla? Ei näy näistä kuvista, mutta jopa osa laduista oli kiinni! Saas nähdä mikä tilanne on keväällä, voi nimittäin olla, että palaamme kohtuu pian näihin maisemiin, iik!

Mitä vanhemmaksi sitä tulee ja mitä enemmän sitä ulkoilee, sitä tärkeämmiksi ovat myös ulkoiluvaatteet tulleet. Vuodet lasten kanssa ovat saaneet hankkimaan kaappiini muun muassa sadetakin sekä parkatakin. Hassua edes ajatella, etteivät nämä olleet niin justiinsa juttuja ennen, vaikka oli muun muassa koiranomistaja!

Kuusamon reissussa olimme niin paljon ulkona kuin kykenimme, sillä pakkanen oli välillä aika kipakka. Oli hassua huomata lapsistakin, että toinen valitti kuumuutta ja toinen oli koko ajan jäässä – niin me ihmiset olemme erilaisia. Minäkin olen pääsääntöisesti pystyyn jäätyvää tyyppiä, mutta kun pukeutuu oikein ja liikkuu paljon, ei pakkasasteita edes huomaa. Ja kuinka paljon takin tai haalarin huppu suojaa ja lämmittää? Kunnon pakkasilla ero on huima. Lapsemme alkoivat käyttää huppuja päässä Kuusamon keleissä ja tapa jatkui kotonakin, vaikka mittari näytti jo nollaa astetta.

Pakkasin reissuumme neljä eri takkia, eri ulkoiluihin, eri liikuntoihin ja tilanteisiin. Kuinka kävi? Pidin tauotta sitä yhtä ja samaa, kerran lumikenkäillessä eri takkia, sillä oli hionnut ykköstakkini. Sain matkaani Haltin Elega-takin, joka on virallisesti nimeltään laskettelutakki. Niinpä siitä löytyy esimerkiksi hihasta hissilipputasku ja takin sisältä liina, jolla kuivata laskettelulasit. Lipputasku pääsi testiin ja toimi hyvin! Minä ihastuin takkiin ihan totaalisesti, tietenkin esimerkiksi sen värin takia, mutta myös upean lämpimän selässä ja hupussa olevan pehmeän karvan. Pinkki takki oli täydellinen väriläiskä valkoisessa maisemassa! Lisäksi plussaa saa tilavat edessä olevat taskut, joissa on hyvät vetskarit – ei huolta että kännykkä tai rahat lentäisivät niistä rinteeseen!

Koska tammikuun lopun kelit olivat sen verran kirpakat, kävi niin, että vaihtelin vain kerrosten määrää takin alla, mutta tein lopulta kaiken se päällä. Huomasin, että hiihtäessä tuli vähän turhan kuuma, vaikka pakkasta oli – 15 ja alla vain yksi tekninen villapaita. Minä siis lautailin, laskin pulkkamäkeä, hypin hangessa, hiihdin, pyöräilin ja käytännössä asuin takissa koko viikon. Uskon, että olette päivityksistäni huomanneet asian – vain pipo välillä vaihtui! Takissa on kevyt, mutta yllättävän lämmin (testattu -32 pakkasessa) vuori sekä veden ja tuulenpitävä DrymaxX-kalvo. Tajusin vasta kuinka lämmin takki on, kun heiluin se päällä lumitöitä kotona mittarin näyttäessä -1 astetta. Oikein harmitti, että on näin lämmin, sillä minä haluan käyttää tätä takkia mahdollisimman pitkään!

Vaikka se, ettei palele ja on mukavaa liikkua on ykkösjuttu ulkona, on kiva, että talvivaate myös näyttää hyvältä. Minä ja takki oltiin koko viikko yhtä. Kylmää en valittanut kertaakaan. Monet lajit ja erilaiset kelit se saikin testata. Pysyi jopa puhtaana, aika rajoilla mentiin, kun lapsi kaatui öljylammikkoon ja menin häntä auttamaan, apua!

Jos kaipaat tyylikästä sekä lämmintä ja vielä kaiken lisäksi kotimaisen brändin takkia talven ulkoriemuihin, lähtee tälle lämmin suositus! Takki löytyy monessa värissä, jos pinkki ei ole sinun juttusi, kurkkaa täältä lisää! Meillä on Haltilta erilaisia ulkoiluun tarkoitettuja asusteita repuista kenkiin ja takkiin, kaikkiin olemme olleet tyytyväisiä. Ja jos ajattelit takin hankkia vinkkaan parista jutusta: takki on kohtuu tiukkaa mitoitusta, minulla on koko 38 siitä, yleensä käytän kokoa 36. Lisäksi nettikaupassa kannattaa maksuvaiheessa syöttää alekoodiksi OPTIMISMIA20, niin takista (tai ihan mistä vain Haltin verkkokaupan tuotteista) irtoaa -20 % alennus! Koodi on voimassa 17.2.2019 asti!

Keneltä löytyy Haltin tuotteita tai onko harkinnassa esimerkiksi uusi takki? Olisi kivaa kuulla mielipiteitä!

Aina käy näin

Olen elämäni aikana matkustanut kohtalaisen paljon ja aina, ihan aina pakkaan liikaa. Joskus Provinssirockissa minua kyllä kiiteltiin, kun bajamajasta oli paperi loppu ja Katja oli rinkassaan kantanut jopa vessapaperia mukaan. Kotiin kannettiin festareilta avaamattomia ruokapakkauksia, oli kuulkaa jopa Rantarockissa kattila mukana, että menen keittelemään leirintäalueelle ruokaa. Jep.

Näin kävi tälläkin kertaa. Olimme viikon Kuusamossa ja käytin paria hassua vaatetta koko viikon. Teknistä merinovillatreenipaitaa ja trikoita, niiden päällä pakkasen määrästä riippuen vähän kerroksia ja toppakuteita. Pipoja ja Sorelin saappaita. Välillä hei uikkaria sentään! Purkamatta laukusta jäi suurin osa vaatteista ja lastenkin vaatteet pesin kerran paikan päällä, joten niitäkin olisi voinut olla puolet vähemmän mukana.
Olin ajatellut, että otamme varmasti jossain välissä asukuvia, kun Vuokatissakin olemme ottaneet. Mutta kun lapsilta puuttuu nykyään päiväunet, matkat olivat Kuusamon sisällä vähän pidempiä ja huitelimme koko ajan johonkin, huomasin ettei mitään väliä asukuville tullut. Tai ne kuvat olisivat aina olleet kuvia siitä samasta toppa-asusta. Tukalle en tehnyt mitään koko viikolla. Totesin, että sen sijaan että käyttäisin aikaa laittautumiseen ja asukuviin, nautin täysillä luonnosta, ulkoilusta ja urheilusta. Ihmettelimme monta kertaa mihin kaikki aika oikeastaan menikään, sillä en myöskään lukenut ollenkaan kirjoja, en tehnyt kuin yhden blogipostauksen ja niin edelleen.
Aika vaan lensi. Menimme paikasta toiseen, uimme, hiihdimme, lumikenkäilimme, pulkkailimme, laskettelimme, napakelkkailimme, poroajeltiin ja saunottiin joka ikinen päivä. Pimeyskin tuli muuten jo kolmen jälkeen, sitä taas hämmästyi kun tietää valokuvauksen puolesta kuinka pitkään Tampereella voi kuvata! Kuvausaika oli aika lyhyt, kun aamutkin olivat hämäriä pilvisinä päivinä.


neule ONLY/ farkut LIDL by HEIDI KLUM (saatu)/ huivi ja pipo SILVERJUNGLE/ takki ESPRIT/ kengät Prahasta

Aina siis käy näin, kamaa on puolet liikaa matkassa. Aina myös käy niin, että lasten kanssa saattaa käydä jotain yllättävää. Olen alkanut ihan kammoamaan tauteja reissussa, kerran käytettiin pienin Rukalla lääkärissä ja eilen paluumatkalla oksennettiin Oulun kohdalla. Toivottavasti oli vain jotain limaiseen yskään eikä kierrä meitä kaikkia. Pienin rassu oli vähän koko viikon kränäinen ja nukkumaanmeno vaikeaa. Mutta aika pienillä selvittiin, saatiin kuitenkin nauttia supermonesta aktiviteetista! Uskon, että pienin myös vähän uuvahti kaikesta uudesta menosta.

Nämä siis ovat ainoat asukuvat upeista maisemista ja nämäkin ovat Oulusta! Pysähdyimme menomatkalla Oivapolulle, mihin lie tuo polku olisi johtanut. Tietääkö joku? Aurinko alkoi laskea ja sanoin, että otetaan kuvat jossain ennen sitä, joten oiva Oivapolku oli tuolloin sopiva kohta. Henkäilin jo tässä vaiheessa tykkylumisia puita ja luonnon kauneutta. Paljonko mahdatte jaksaa näitä maisemien ja lumikuvien hehkutusta? Talvi on kyllä superihana vuodenaika, silloin kun se on tällainen kunnon talvi!

Me palailemme tänään Tampereelle ja aloitamme kassien purun ja kaikkien turhien kamojen palauttamisen kaappiin. Turhien kamojen lisäksi sen sijaan kiittelin itseäni kovasti, kun nappasin mummilasta teepannun matkaan! Olipa luksusta juoda lomalla joka aamu irtoteetä pussien sijaan.
Kyllä arkeen astuminen on viikonkin jälkeen hämmentävää, mutta tästä se lähtee, parin tuhannen otetun kuvan järjestely ja ajatusten suuntaaminen arkeen.

Muita ”super”pakkaajia ruudun takana?

P.S. Muistatteko, että tänään päättyy niin synttärikilpailu kuin Puotilan arvonnan kilpailu Instagrammin (@optimismiakatja) puolella!