Piti kirjoittaa tuoreeltaan teille Turun fiiliksiä, mutta myönnettävä se on, etten millään ehdi perhe-elämää, töitä, urheiluja ja tätä blogiharrastusta. Mutta ei tämä majoitusvinkki onneksi vanhene, kuten ei pari muutakaan Turun vinkkiä! Turun reissua ja Turku Challengea oli jännitetty kesän ajan, sillä mies on halunnut kisata triathlonin puolimatkassa jo pitkään. Viime vuonna hän oli menossa Käringsundin kisaan Ahvenanmaalle, joka peruttiin aivan viime hetkillä. Puolimatkoja on loppujen lopuksi aika vähän tarjolla, mutta Turusta sellainen löytyi. Voitte kuvitella, jos treenaa tavoitteellisesti pari vuotta, millainen onnistumisen tahto siinä on. Minulla varmaan lahoaisi pää jännittäessä, mies ei onneksi stressaa samalla tavalla. Tai ainakaan näytä sitä!

Turku Challenge 2023 juniorit

Saavuimme Turkuun perjantai-iltana ja kävelimme ilmoittautumiseen, joka löytyi Varvintorin vierestä. Sinne sai kävellä aivan vapaasti perjantaina ja kaikki hoitui tehokkaasti, eli järjestelyt vaikuttivat hyviltä. Edessä olivat lauantaiaamuna starttaavat lasten kisat ja lapsia jännitti erityisesti Aurajoessa uiminen.

Lauantai alkoi nätissä kelissä, mutta muuttui aika pian sateiseksi. +15 kelissä ja kovassa sateessa juniorit painoivat upeasti kisaa läpi. Kuopus starttasi lapsi-aikuinen-sarjassa, mikä oli todella hyvä juuri uinnin kannalta. Aaltoa oli jonkin verran ja hän tarvitsi tuekseen vielä aikuisen Aurajokeen. Tästä oli hyvä aloittaa ja neiti painoi maaliin hymyssä suin ja hymy vielä leveni, kun mitalin lisäksi (kaikki lapset saavat mitalin) maalissa odotti karkkipussi! Aivan parasta, että tästä jäi iloinen mieli ja into seuraaviin kisoihin lapselle.

Seuraavana lähtövuorossa oli esikoisen ryhmä, jossa hän oli seurakaverinsa kanssa ymmärtääkseni nuorin osallistuja. Siinä vaiheessa vettä tuli jo tosissaan, mutta älyttömän reippaasti kaikki kisaajat painuivat Aurajokeen. Pyöräilyosuudella esikoinen ei kuulemma tuntenut käsiään, ne olivat niin jäässä, mutta maaliin asti tultiin. Häntä jännitti kovasti ja he päättivät suorittaa matkan yhdessä seurakaverin kanssa. Tämä oli hyvä päätös, tytöt tukivat upeasti toisiaan ja painelivat pitkän matkan käsi kädessä maaliin. Hyvä henki ja kaverin tukeminen noteerattiin myös Nokian Uutisissa viime viikolla. Kisaaminen oli niin kivaa, että esikoinen pyysi päästä pian johonkin uudelleen. Aivan paras palaute!

Turku Challenge 2023 puolimatka

Sunnuntaiaamu valkeni kuudelta, kun mies tankkasi viimeiset ruoat ennen kisaa. Huokaisin helpotuksesta – hän on terve, pyörä on kasassa (purki sen talvella ja kasasi vielä perjantaina viimeisiä osia) ja keli näyttää aika täydelliseltä. Minä jännitin millainen pettymys tulee olemaan, jos ei esimerkiksi pääse starttaamaan ollenkaan. Hän lähti edeltä valmistautumaan ja itse menin perässä katsomaan uinnin lähtöä.

Satoja keltalakkisia uimareita kauhoi täydellisessä kesäkelissä menemään ja tunnelma oli korkealla. Yritimme isäni kanssa seurata, milloin mies nousee vedestä. Hän oli arvioinut uivansa noin 40 minuuttia. Kuikuilimme veteen edelleen, kun lapsen seurakaverin isä sanoi, että mies on juossut jo vaihtoalueelle ja ui 32 minuuttia. Se oli järjettömän kova aika, enkä tiedä missä välissä ehti juosta ohitsemme. Jälkikäteen mies kertoi, että vesi oli niin sameaa, ettei hän nähnyt minkälaisia aikoja kellossa pyörii ja antoi vain mennä. Oli itsekin häkeltynyt siitä, missä ajassa uinti oli ohitse.

Käännyimme siis ympäri katsomaan pyörän lähtöä ja ehdimme kannustaa hänet reitille. Pyöräosuus menee moottoritiellä, eli sinne on hyvin vaikeaa päästä seuraamaan. Ei auttanut kuin päivitellä liveseurantaa ja odottaa, että saapuu vaihtamaan juoksuun. Jännitin hirveästi, pysyykö pyörä kasassa. Onneksi vaihtoon saapui hyvävointisen näköinen mies. Juoksua on aika kiva seurata, sillä lenkki on viiden kilometrin mittainen ja juoksijat menevät usein ohitse.

Ylpeänä katselin, kun maaliin saapui erittäin hyvävointisen näköinen mies lennokkaalla juoksuaskeleella. Naamansa loisti iloa ja onnea, loppuaika 4.56 oli aivan yli odotusten. Harvoin olen nähnyt niin iloista ihmistä, mikä onnistumisen riemu, hieno kisa ja hieno keli! Menimme joen rantaan istumaan ja puimaan kisaa miehen nuoruuden ystävän kanssa, joka puolestaan vei sarjassaan SM-kullan! Upea kisa, upeat järjestelyt, kaikki osallistujamme iloisia! Todella tasainen reitti, kisaajat suosittelivat lämmöllä!

Kirstinpuiston majoitussuositus Turkuun

Vanhempani olivat mukanamme Turussa, eli meidän täytyi löytää majoitus kuudelle. Mielellään sellainen, johon mahtuu myös neljä mukana ollutta pyörää. Äitini löysi lopulta Kirstinpuiston uusista taloista Sleep Well-yrityksen majoituksen. Majoituksessa oli kaksi makuuhuonetta ja yksi vuode olohuoneessa. Oli keittiö, kaksi vessaa, suihku ja kaikki mahdollinen leivänpaahtimesta pesukoneeseen. Kävelymatkaa Varvintorin kisapaikalle tuli noin 15-20 minuuttia, mikä oli ihan kohtuullinen. Talo tuntui olevan täynnä opiskelijoita, mutta oli kyllä öisinkin hyvin hiljainen. Parveke oli tilava ja pyörät mahtuivat sinne hyvin.

Lisäbonuksena, että lapsen seurakaveri perheineen majoittui samassa talossa ja oli seuraa pihalla olevaan pieneen leikkipuistoon! Lähellä oli isompikin leikkipuisto, jossa lapset kävivät ja lähin kauppa oli alle kilometrin päässä. Pihassa oli hyvin parkkitilaa. Majoituksesta ei jäänyt kyllä huonoa sanottavaa ja hinta oli hyvin edullinen.

Kauppahalli ja Kakola

Viikonloppu kului paljon kisojen ympärillä, mutta ehdimme nähdä lauantaina pikkuserkkuni perhettä ja katsoa Kaj Stenvallin näyttelyn Sodan kasvot, jota ei valitettavasti enää ole. Se oli kyllä äärettömän vaikuttava ja hämmensi, kuinka paljon Stenvall oli maalannut lyhyessä ajassa. Jos tulee nähtäville vielä, suosittelen ehdottomasti käymään.

Lähtöpäivänä kävimme Turun Kauppahallissa, jossa en ollut koskaan käynyt. Astuin sisälle Nostalgia Shopiin, jossa oli vaikka minkälaisia Disney-koristeita. Virhe. Astuin ulos neljän joulupallon kanssa, tarjolla oli kaikkea mahdollista Disney-kuosissa hääkakunkoristeesta lähtien. Ole varovainen, jos teema on heikkoutesi, esimerkiksi näitä palloja ei ole heidän nettikaupassaan! Mahtavia löytöjä kauppa täynnä. Kauppahallista lähti myös Aamu Airistolla-tee matkaan, joka on todella hyvä!

Kävimme vielä nelistään tutkimassa Kakolaa, taas paikka, jossa en ollut koskaan käynyt. Muut tutkivat kauppoja, pihaa ja muuta lapsille sopivaa, minä osallistuin opastetulle kierrokselle. Sen sisällöt vankien elämästä, huumeiden käytöstä murhattuun pappiin olivat sellaisia, ettei kierrosta suositeltu lapsille. Oli uskomatonta, että vuoteen 2007 asti Kakolassa vessoina toimi ämpäri, joka haisi sitten suurimman osan päivästä pienessä huoneessa. Oli hurjaa istua huoneessa, jossa oli murhattu pappi. Tai kuvitella huumepäissään ollut vanki istumaan katon rajaan. Tarinat olivat todella hyvin kerrottu ja oppaana toimi 16 vuotta paikassa oppaana ollut Anu. Kun kehuin häntä eilen alkaneessa matkailuopaskoulutuksessani, moni yhtyi mielipiteeseeni siitä, että kyseessä on paras opas ikinä. Käy siis Kakolassa, jos voit ja etsi Anu käsiisi!

Sergio’s ja Blankon mahtavat maut

Lähtöpäivänä kysyin seuraajiltani suosituksia lounaspaikaksi Turussa ja niitä tuli paljon. Eniten suosituksia sai Blanko ja suuntasimmekin sinne. Päivän menussa oli wasabilohipasta, pulled chicken uuniperuna, falafelsalaatti sekä grillipihvi. Seurueemme maistoi kaikkia ja annosten laatu vakuutti, kuten myös paikan palvelu. Annosten koko oli aika valtava, mutta onneksi seurueessa oli edellisen päivän täysillä urheillut mies, joka viimeisteli ruokia. Tilasin lapselle pienemmän annoksen, jonka sai puoleen hintaan, muttei sitä erottanut aikuisten annoksista. Todella kiva paikka, kiitos suosituksista!

Kisailtana söimme puolestaan Sergio’s-ravintolassa, jossa myös palvelu ja sijainti olivat todella kivat. Sen sijaan en niin innostunut ruoastani, oli suhteellisen mauton pizza. Ehkä valitsin väärin, sillä muut kehuivat kovasti ruokiaan, ehkä pasta olisi ollut parempi valinta, minkä kaikki muut ottivat.

Joka tapauksessa Turun reissusta jäi lämmin muisto ja olin hyvin ylpeä kisaajistani. Ensi vuonna ehkä uudelleen? En tiedä, vaikken kisaa tässä lajissa, minulla eivät meinanneet hermot pitää jännittäessä, pysyvätkö terveinä ja sujuuko kaikki. Edelleen iloinen mies kotona, ihanaa miten onnistui!

Mikä on Turun ravintolasuosikkisi? Oliko kukaan seuraamassa kisaa tai kisaamassa?