Tasan kaksi vuotta sitten, 5.9.2019 sain kuulla starttirahahakemukseni menneen läpi. Pari viikkoa myöhemmin toiminimi oli pystyssä. Muistan sen tuskan mikä alussa oli kaiken säädön kanssa, miten työlästä oli edes avata pankkitili! Ei minua ennen ole haastateltu tilin avausta varten. Kaikki oli uutta ja uuvuttavaa ja tuntui, että koko ajan tuli jotain outoa vastaan mitä piti selvittää, eikä itse työntekoon päässyt.
Tänään vietetään Yrittäjän päivää ja eilen jupisin, että niin kivikkoinen tie on ollut, että tänään vedän lipun salkoon ja ostan itselleni kakun. Ei ole tapahtunut. Mitä sitten on tapahtunut viimeisen parin vuoden aikana?
Miksi ryhdyin yrittäjäksi?
Olin kotiäitiyden ajan kevytyrittäjä ja tein muun muassa blogihommia ja laskutin Ukko.fin kautta. Se oli ihanan yksinkertaista, eikä tarvinnut niin sanotusti tajuta yrittäjyydestä mitään. Halusin ehdottomasti säännölliset tulot ja perinteisen palkkatyön kotiäitiyden ollessa ohi, mutta mikään hakemus ei tuottanut tulosta. En päässyt edes haastatteluihin! Tuntui, että kasvatustieteiden maisterin paperit ovat yksi iso vitsi.
Jotain kautta törmäsin keväällä 2019 siihen, että työttömille korkeakoulutetuille tarjotaan yrittäjyyskurssi ilmaiseksi. Se tulisi olla käytynä, jos esimerkiksi hakee starttirahaa. Tuo kurssi on useiden satojen eurojen arvoinen, joten päätin kokeilla. Pelkästään kurssi sai luun kurkkuun ja kirjoitin hyvin, hyvin epävarmana liiketoimintasuunnitelmaa. En voinut uskoa todeksi, että sain lopulta myöntävän starttirahapäätöksen!
Uudelle yrittäjälle tarjottiin vaikka mitä tukea, sain muun muassa kokeneen yrittäjän niin sanotusti yrittäjyysbuustaajaksi. Ehdimme tavata kerran, ennen kuin pandemia sotki koko pakan. Juuri kun ajattelin, että alkusäädöstä on päästy, alkoi jo sovittuja töitä peruuntua ja sitä jäi hyvin yksin uutena yrittäjänä ihmettelemään elämänmenoa.
Millaista yrittäjyys on?
No, jos kysytte viimeisen kuukauden perusteella, hirveää. Jos olisitte kysyneet huhtikuussa, maailman parasta. Yrittäjyys on valtavan epävarmuuden sietämistä, mitä en ole oppinut hallitsemaan. Töitä saattaa putoilla välillä parin päivän varoitusajalla. Välillä on kuukausi, kun teet yötä päivää hommia ja välillä sitten kuukausi, ettet kirjoita yhtään laskua. Tulojen epävarmuus on haastavinta minulle sietää.
Lisäksi minusta on edelleen todella vaikeaa miettiä, paljonko minulla on rahaa elämiseen. Alvit pitää maksaa neljästi vuodessa, yelit juoksevat kuukausittain, ennakkoverot seilaavat summiltaan vähän edes takaisin tulojen ja vähennysten mukaan. Ennakkoverot tekivät senkin, että kun tienasin paljon joulukuussa 2020, eivät ne pysyneet perässä ja minua muistettiin sitten elokuussa tonnin mätkyillä. Great.Olen aina ollut raha-asioissa aika huono ja saan harmaita hiuksia tästä yrittäjyyden rahapuolesta.
Yrittäjyys on ihanan joustavaa. Rakastan olla oman elämäni herra. Kukaan ei sanele minulle työaikoja, voin tehdä yöllä, viikonloppuna, aamulla tai olla missä päin maailmaa vaan. Saan olla aamuisin saattamassa lasta päikkyyn ja voin ehtiessäni käydä päivällä juoksulenkillä. Se on aivan parasta tässä hommassa. Tuntuisi vaikealta niin pitkän ajan jälkeen palata siihen 8-16 arkisin rytmiin, jossa lomaa täytyy kerryttää ja sitten pitää se siinä kohtaa, joka työnantajalle sopii.
Yrittäjyys on samalla hirveää. Inhoan myyntityötä, en noin yleisesti, minut itse asiassa matkaoppaanakin palkittiin ihan alussa parhaana retkimyyjänä. Olen mielestäni hyvä myyjä, mutta omien palvelujen myyminen on hirveää. Lisäksi olen parempi myymään kasvotusten, mikä ei ole ollut mahdollista pitkiin aikoihin.
Yrittäjyys on riemua ja epätoivoa. Se, kun joku myynti menee läpi ja saat tehdä työksesi sitä, mitä rakastat. Se on aivan parasta. Mutta. 90% myynneistä ei mene läpi, joten saat tottua jatkuviin kiitos, mutta ei kiitos-viesteihin. Usein sitä tuntee itsensä todella surkeaksi ja epäonnistuneeksi ja loputtoman yksinäiseksi. Kun teet yksin töitä, myyntiä ja olet aina yksin. Työkaverit, säännöllinen tulo ja työterveys tuntuvat välillä ihan käsittämättömältä luksusajatukselta!
Mutta tässä ollaan, kaksi vuotta yrittäjyyttä kohta takana. Epävarmat ajat takana ja edessä. Kun perjantaina lähetin isälleni whatsappissa viestin, ettei tästä tule mitään, hän vastasi ”kyllä sä pärjäät”. Ei muuta. Ei selityksiä, vain kyllä sä pärjäät. Milloinkohan siihen oppisi uskomaan itse?
mekko CUBUS/ kengät H&M/ korvikset MAANANTAIMALLI
Hyvää Yrittäjän päivää ihan jokaiselle! Käydäänkö vetämässä liput salkoon nyt kuitenkin?