Kaikkien mielestä tällainen taianperuutus oli oikein hyvä idea ja siksi he jatkoivat tanssimista pitkälle yöhön. Mutta KUKAAN ei ollut tullut tiedustelleeksi prinsessa Ruususen kantaa tällaiseen pussailuasiaan. Eipä kai sitä siinä rytäkässä ehtinyt niin ajatella, ja sitä paitsi prinsessa ei osannut vielä puhua, koska hän oli vain pikkuinen vauvanvääkylä.
Yllä oleva pätkä on iltasatukirjasta, jota ensi kertaa lukiessa kolmevuotias nauraa höhötti niin, että meinasi pudota sylistä. Mietin jo, että onko tämä toimiva iltasatu, sillä se pukkasi sellaista hepulia. Lopulta meidän koko tyttötiimi nauraa hekotti ääneen ja totesin, että rauhoittumisesta viis, onhan se ihan mahtavaa, että iltasatu saa meidät nauramaan yhdessä näin kippurassa!
Mikä tuo kirja sitten on? Kyseessä on Prinsessa Pikkiriikin astetta paremmat iltasadut. Niin paljon astetta paremmat, että itse nauroin eniten kohdissa, kun lapset kääntyivät katsomaan minua epäuskoinen ilme kasvoillaan. He selkeästi epäilivät, että keksin omiani, vaikka luin kyllä sanasta sanaan sen, mitä kirjassa luki. Oli vaikeaa jatkaa hihittämättä. Tyttöjen ulkoa osaamat Tuhkimot, Ruususet ja Arielit oli sepitetty aika huolella uusiksi! Kirjojen takaa löytyy samaa vuosikertaa kanssani oleva Hannele Lampela, itsekin pienten lasten äiti, joten tarttumapintaa tarinoissa pikkulapsiaikaa eläville varmasti löytyy.
Tutustuimme Prinsessa Pikkiriikkiin vasta jouluna, kun pukki toi meille kohtuullisen paksun Kootut tuhmuroinnit-kirjan. Ihastuimme tyyppiin heti ja voi olla, että tuo topakka pikkutyttö muistuttaa aika vahvasti kuopustamme, joka osaltaan edesauttoi ihastumista sekä samaistumista. Kun prinsessa Pikkiriikki halusi myydä ärsyttävän pikkuveljen kirpputorilla, keksi meidän nuorin, että täällä olisi isosisko kaupan, hinta 300 euroa. Aikamoisia juttuja siskon kauppaamisesta asti voi Pikkiriikki kyllä opettaa, hah! Hän myös taikoo aikuiset Himpskattiin, vaikkei niitä sinne kannattanut taikoa, sillä siellä olikin karkkia ja aikuiset viihtyivät siellä!
Kun on kuuden vuoden ajan lukenut joka ilta iltasatuja, alkaa välillä olla todella vaikeaa keksiä kirjastostakaan mitä lainaisi tai mikä miellyttäisi eri ikäisiä kuulijoita. Suomalaisissa on kyllä ihan ehdottoman hyviä iltasatuvaihtoehtoja. Meillä on luettu muun muassa Siirit ja Mintut. Kivaa oli päästä tutustumaan myös Pikkiriikkiin. Niin ja siihen prinsessa Pöjöläiseen, joka on hänen paras ystävänsä.
Pikkiriikit ovat kirjoitettu niin kieli poskessa, mutta silti tosielämän seikkoja mukaan tuoden, ettei niistä voi kukaan olla pitämättä. Ainakin ne naurattavat meillä niin 3-, 6- kuin 36-vuotiasta lukijaa. Lukeminen ja iltasatu hetki on meillä aina ihan ehdoton, oli ilta mikä tahansa. Oli joulu tai uusi vuosi, oltiin mummilassa tai hotellissa. Aina luetaan iltasatu ja aina se on yhtä kiva hetki. Jos kaipaat teille kivaa lukemista, niin suosittelen lämmöllä tutustumaan määrätietoiseen neiti Pikkiriikkiin!
Mitä teillä luetaan iltasaduksi? Mielelläni luen vinkkejä! Onko Pikkiriikki tuttu?