Palataan vielä kerran Kööpenhaminan reissullemme ja pieneen vinkkiin sinne reissaaville! Vaikka reissu oli viime kuussa, tuntuvat nämä kuvat, joissa hytisin lämpöisessä takissa jotenkin kaukaisilta! Sitä on niin tottunut lämpöön, mutta nythän sitä riittää Tanskassakin. Viime kesänä heilläkin oli sama tilanne kuin meillä, eli 0 hellepäivää kertyi.
Mikäpä olisi tanskalaisempaa, kuin hypätä pyörän päälle Kööpenhaminassa reissatessaan? Pyöriä saa vuokrata monesta paikasta ja harkitsimme pelkkää pyörän vuokrausta. Siinä ei kuitenkaan välttämättä hoksaa monia juttuja kaupungista, joten päädyimme varaamaan opastetun pyöräkierroksen, Bike with Mike. Pyöräreissu alkoi kello 10 aamulla ja sen luvattiin kestävän kolmisen tuntia. Vaikka mittarissa oli +10 astetta, mitä enemmän tuuli, sitä enemmän kyllä hytisin turneella, onneksi lämpötila nousi koko ajan mitä lähemmäksi keskipäivä tuli.
Mies nimen takana, Mike, osoittautui varsinaiseksi sanasiepoksi. Hän puhui ja puhui ja puhui. Reilu 60-vuotias Mike oli sairastunut syöpään ja päättänyt vaihtaa toimistohommat johonkin muuhun ja kymmenisen vuotta oli nyt pyörittänyt pyöräkiekkoja. Hänen tyylinsä ja asenteensa oli todella kivaa ja englantinsa hyvää, joten sen puolesta reissu toimi hyvin! Hän jakoi pyörät kaikille ja hei, me kaksi olimme ainoita, jotka halusivat kypärät päähän! Tätä ihmettelen kovasti, etteivät paikallisetkaan näytä käyttävän kypärää, sillä 80% kööpenhaminalaisista pyöräilee joka päivä. Kai onnettomuuksiakin joskus sattuu? Lapsetkin näyttivät olevan kypärättä.
Niin me tunnolliset kypäräpäiset suomalaiset sitten poljimme letkan viimeisenä, koska siellä pystyi pysähtelemään kameran kanssa. Ihan hirveästi kuvia ei ehtinyt ottaa, jottei hukannut letkaa. Me pyöräilimme lopulta lähes 4 tuntia ja noin 15 kilometriä, eli se kertoo vauhdista. Pysähdyimme todella monesti ja Mike kertoi ihan valtavan määrän faktoja Tanskasta ja Kööpenhaminasta aina kansantaloudesta kuninkaallisiin asti. Hän kertoi historiaa ja isä Tanskan tarinaa, esitteli rakennuksia ja arkkitehtuuria ja reissusta sai todella paljon irti, jos jaksoi kuunnella koko neljä tuntia (itse meinasin välillä herpaantua).
Mielenkiintoisinta oli minusta pyöräillä läpi vapaakaupungin, Christianian. En ole koskaan sillä alueella käynyt ja asumismuodot ja alue oli kyllä hämmentävä pläjäys hippikulttuuria! Olisin halunnut pyöriä ja tutkia siellä lisääkin, hevoset hirnuivat ja ihmiset vaelsivat, mutta jatkoimme aika nopeasti matkaa.
Kuningashuoneen eteen pysähdyimme juuri vahdinvaihdon aikaan, eli kyllä Mikella oli aikataulu hanskassa. Siinä hän kertoi, että Tanskan prinssi Frederik on ainoa kuninkaallinen, joka on suorittanut iron manin. Prinssi myöskin ”mainosti” Kööpenhaminan maratonia ja kehotti ihmisiä juoksemaan siellä. Paikalle odotettiin noin 10 000 juoksijaa, mutta prinssin kehoituksen myötä tulossa oli 100 000! Mikä vaikutus! Monikohan siellä lopulta juoksi, maraton juostiin mielestäni pari viikkoa sitten?
Kiekka lopetettiin perinteisiin tanskalaisiin snapseihin ja kipitimme sisälle lämmittelemään. Aivan hurjan kiva kierros ja näin kaupungista sai mielestäni paljon enemmän irti, kuin kaksin pyöräillessä, eli suosittelen lämpimästi! Hintaa kierroksella oli 45 euroa.
Miltä kuulostaa, innostaisiko pyöräturnee? Oletko osallistunut jossain pyöräilymatkalle?
P.S. Otin tuon siltakuvan lentokoneesta, mutta ymppäsin tähän kun oli niin hauska!