Veikkaan, että jokaisella meillä on omat juttunsa, joita jännittää paljon. Sitten on niitä tyyppejä, jotka eivät tunnu jännittävän mitään, kuten mieheni. Itse en jännitä esimerkiksi uusien ihmisten kohtaamisia ja sosiaalisia tilanteita juuri ollenkaan, mutta kun tähtään hyvään tulokseen urheilusuorituksessa eli puolimaratonilla, olen ihan maha kuralla kuukauden päivät. Siis oikeasti. Vaikka kuinka yritän itselleni perustella, että minun ei edes tarvitse kertoa kuinka kävi kenellekään, silti jännittää ihan hirveästi. Mikä?

Varmaan se, ettei tiedä miltä meno tulee tuntumaan. Kesän treenit eivät ole menneet niin kuin toivoin monestakin syystä. Olen ollut varma, että tulen kipeäksi. Torstaina vieressäni junassa nainen niisti tauotta ja valitteli kovaa lenssua, minä kippasin inkiväärishotteja ja desinfioin käsiäni. Vaikka elämässä on sata tärkeämpää asiaa kuin juoksutulos, olen odottanut kovasti kotikaupungissa juoksemista ja haluan onnistua. Se kai sitten jännittää, jos meneekin ihan penkin alle. Vaikka jos menee, niin mitä sitten. Lisäksi tätä on ehtinyt miettiä ihan liikaa, monet jännät jutut tulevat vähän yllättäen eteen.

Näissä sekavissa fiiliksissä kirjoittelen tätä juttua, sillä tasan kaksi tuntia on starttiin, joten menen tästä vaihtamaan juoksukamppeisiin ja lähdemme kohta lämmittelemään kohti starttipaikkaa, Lutakkoa. Tämän postauksen ajastan ennen lähtöä, eli Instaa seuraavat tietävät jo kuinka kävi. Biisilistani juoksuun on ainakin ihan ykkönen, on Disney-biisejä, DJ Boboa, Vengaboysia ja muuta laadukasta. Ysäripopissa on täydellinen tempo juoksuun ja biisit saavat mieleen hauskoja muistoja. Miehen ilme oli näkemisen arvoinen, kun kuuli mitä kappaleita korvissani soi juostessa, hän menee ”rytinämusalla” ja kovaa. Vielä pari tuntia ennen starttia arvomme, juoksemmeko yhdessä (eli hän joutuisi tiputtamaan vauhtiaan minua varten), mutta luulen, että emme. Pidetään sen verran huolta avioliitosta. ;)

toppi MANGO/ neuletakki GARCIA JEANS/ saappaat VAGABOND/ housut KATRI NISKANEN/ korvikset CORUU (saatu)/ laukku LIU JO

Vaikka tuntuu, että viikko on ollut sateinen, niin on siihen mahtunut näitä upeista upeimpia syyskelejäkin! Saappaat ja hattu tuovat kyllä syksyn omassa pukeutumisessani, onkohan tämä nyt neljäs syyskuu putkeen, kun näette blogissa tämän hatun! Se näytti paljon paremmalta kyllä pitkillä hiuksilla, mutta pelastaa lyhyidenkin huonon hiuspäivän.

Mitä siellä kuului viikonloppuun? Hei, kuinka moni on muuten menossa huomenaamulla jonottamaan Lidlin oven taakse Heidi Klumin uutta mallistoa? Itse arvon vielä, olisiko siinä mitään järkeä, mennäkö vai eikö.

Mitä mieltä asusta? Mikä on itselläsi se juttu, mikä jännittää ihan hirveästi? Leppoisaa sunnuntaita kaikille!