Tuli hirveä hätä paukaista ulos viimeiset kesäiset asukuvat, kun syksy pukkaa päälle ja hallaa luvataan yöksi! Tiedättekö mitä, hukkasin tuonne Pärnun puistoon jossa kuvat otettiin släpärini, joilla olin ollut rannalla. Vaihdoin ne kuvia varten pois ja jätin kärryjen viereen. Mies keskittyi kameraan ja työnteli kärryjä eteenpäin ja oletin, että hän poimi kenkäni matkaan. Totuus paljastui vasta seuraavana aamuna, kun kyselin mihin hän laittoi läpsyni. Palasimme kyllä puistoon etsimään, mutta arvaatte löytyikö niitä. Tämä menee samaan tohelo-linjaan kuin lauantain Ikea-reissumme. Palasimme autolle ja katsoimme, että takaovi on auki. Siis esikoinen avaa sen itse, muttei sulje ja me emme kukaan huomanneet, että olimme 1,5 tuntia Ikeassa autonovi sepposen selällään. Voi hyvänen aika. Miten voimme lähteä huomaamatta sitä!
No, se siitä. Kuvat ovat kesäisiä niin kuin asukin ja huomaatte, että tästä tuli kesän lempparihame. Otsikosta voitte lukea puolestaan viime aikojen kuulumiset. Selkään on sattunut ja tiedätte, että sellainen kipu lamauttaa. Sitten sitä huomaa, kuinka valtavasti nostaa lapsia päivien aikana – autoon, kärryihin, sänkyyn, syliin, pyllypyykille ja noukkii tavaroita maasta, auttaa pukeutumaan ja niin edespäin. Kun ei yks kaks pysty kumartumaan, siinä on kotiäiti aika pulassa lasten kanssa.
Ongelma on tuttu ja vaivasi viimeksi esikoinen ollessa vuosikas, eli ilmeisesti tuollaisen +10kg lapsen jatkuva nostelu tekee asiaan osansa. Lisäksi syynä on useat sohvalla nukutut yöt, juokseminen ja liian vähäinen lihashuolto (venyttely yms), rakennevamma kropassa, jota on leikkauksellakin korjattu ja joka vetää lantiota vähän vinoon, jatkuva noukkiminen ja tavaroiden kerääminen lattialta ja pisteenä ii:n päälle oli sitten 16h korollisissa kengissä tiistaina. Keskiviikkona ei kroppa enää toiminut.
Jännintähän tässä hommassa on, ettei ongelma ole selässä, vaikka kipu on. Onneksi sen tiedän jo kokemuksesta. Ongelma on piriformiksessa, pakaran pienessä sisäisessä lihaksessa. Haastava kaveri ja hirveän herkkä junttaantumaan edellä mainituista syistä. Säteilee sitten selkään.
Joten viime viikon ohjelmassa oli vaihtaa makkarit päikseen, eli tytöille tehtiin oma huone ja kuopus siirrettiin pois vanhempien vierestä. Josko olisin jatkossa enemmän omassa sängyssä. Olen käynyt hierojalla (sain tunnustuksen, hän ei ole kuulemma ikinä murjonut ketään naispuoleista näin kovaa!), venytellyt, käyttänyt terapiapalloja, syönyt magnesiumia ja kävellyt. Seisominen ja kävely auttavat, istuminen on ollut vaikeinta nostamisen lisäksi, joten blogi on hidastunut tästä syystä. Sehän on myös fakta, ettei tällaista vaivaa kuin pahenna makaaminen ja istuminen, mutta juoksu on pitänyt jarruttaa kävelyksi.
Sellainen viikko täällä takana. Olen ollut vähän kädetön ja mies tehnyt kaikkea hiki hatussa. Parempaan ollaan menossa, onneksi! Tällä viikolla alkavat kaikki loput harrastukset ja 1 veen kanssa harrastaessa vaaditaan äidiltäkin kaikenlaisia liikkeitä, josko pystyisin taas!
paita ja liivi ONLY/ hame LINDEX/ kengät VAGABOND/ hattu ESPRIT/ aurinkolasit UNOFFICIAL/ korvikset STORE OF HOPE
Saitko vielä viimeiset kesävibat tästä asusta? Onko tuttu lihasjumi monelle? Oletko kärsinyt itse selkäkivuista? Hyvää alkavaa viikkoa!