Otsikko on ehkä vähän turhan tyhjentävä, emmehän toki olleet joka ikisellä Kyproksen rannalla tai tutkineet jokaista kaupunkia. Protaraksesta jo kirjoittelinkin ja kehuin sen rantaa Fig Tree Bayta. Siellä vesi syvenee yllättävän nopeasti, mutta ihan reunasta löytyi ihana matala alue, jossa lapset viihtyivät loputtomiin lutraamassa. Rannasta saa vuokrata kaikkia mahdollisia vesijuttuja polkuveneistä sup-lautoihin ja hinta ei ollut päätä huimaava. Näitä vesiurheilujuttuja lukuun ottamatta ranta on suhteellisen rauhallinen, täysi toki, mutta musiikki ei paukuta koko aikaa ja vessat ovat siistit. Ihanteellinen lapsiperheranta, sanoisin.

Eniten meidät ehkä yllätti Agia Napa ja Nissi Beach. Olimme vuonna 2003 reissussa tuolla ja Nissi Beachista jäi mieleen tasan jotkut rantabileet. Emme edes käyneet valoisaan aikaan siellä (!!). Agia Napa oli kuitenkin päiväsaikaan ihan erilainen ja suuntasimme illansuussa käymään sen huvipuistossa, joka on oikeastaan aika suuri. Sen kohokohta on Sling Shot, pyöreä pallo, jossa istutaan ja se kimmotaan taivaalle, ikään kuin benji-hyppy ylöspäin. Katselin sitä pitkään, sillä kävimme miehen kanssa tuossa laitteessa vuonna 2003. Nyt menin karuselliin. Olisinkohan uskaltanut vielä siihen? Vähän jäi mietityttämään. Joka tapauksessa pienillekin on paljon laitteita ja viihdyimme tuolla hyvän tovin! Agia napan satama on kaunis, joten kyllä siellä bileiden seassa on aikamoisia helmiäkin.

Nissi Beach on kuulemma äänestetty jopa Euroopan parhaimmaksi rannaksi, enkä ihmettele miksi. Se on upea. Ainoa miinus siinä tietenkin on, että se on tupaten täynnä ja musiikilta ei voi välttyä, mutta jos sen kestää niin sinne. Vedestä löytyy matalampi alue, joka saattaa välillä olla jopa täysin vedetön. Sitä pitkin pääsee kävelemään saareen, jossa muuten luki isolla että älä hyppää ja silti jatkuvasti joku pomppasi mereen. Matalassa oli hurjan kivaa lasten leikkiä ja Nissi Beachilta ei haluttu pois. Tänne oli pakko palata uudemmankin kerran, niin kivaa oli ja ajomatkaa meidän hotellilta kertyi kymmenisen kilometriä.
Saaren pääkaupunki Nikosia ei niin viehättänyt minua. Siellähän pääsee Turkin miehittämällekin alueelle, jos passi on matkassa. Kiersin muutamat kaupat ja palvelu oli kaikissa todella tylyä, mutta esimerkiksi Piazza Italian valikoima aivan ihana! Joten kannattaa täällä ostoksilla käydä, jos niistä on innostunut. Onneksemme löysimme kuitenkin aivan ihastuttavan ruokapaikan Piatsa Gourounakin, jota voin varauksetta kehua. Ruoka oli halpaa, hyvää ja annokset hurjan kokoisia. Voi olla, etten viehättynyt kaupungista niin paljoa, sillä kuopus sairastui juuri tuolloin ja huusi suurimman osan reissusta kun enterorokkorakkulat joka puolella kutittivat. Täällä tajusimme, mikä tauti hänellä on ja että muidenkin vuoro saattaa olla edessä. Se vähän vei ajatukset muualle, samoin kuin pienen kurja olo (onneksi emme tienneet, mihin sairaus meidät vielä veisi…!).

Larnakassa meidät yllätti ranta. Se oli kovaa hiekkaa päinvastoin kuin muualla, joten siinä oli hurjan helppo vetää kärryjä. Suosittelen ehdottomasti lapsiperheille! Hiekkakakkujakin pystyi rakentamaan! Ranta oli täynnä lähinnä eläkeläisiä ja vastapäätä olevasta Coffee Islandista pystyi tilaamaan kahvia ja teetä rantsuun. Vesi oli todella matalaa ja kutsui leikkeihin. Rannan tuntumasta löytyi täältäkin pieni tivoli. Olimme Larnakassa sunnuntaina, joten kaupat olivat kiinni – asia mitä en edes osannut enää ajatella, kun Suomessa on tottunut siihen, että kaupat ovat aina auki. Rannan vierestä löytyy muuten myös pysäköintitalo, jos vuokra-autolla on liikenteessä! Lähtisin siis Larnakaan ihan jopa kivan rannan ja rantakadun takia, täällä oli helppo kärryihmisen olla!

Voi että tuli ikävä tätä reissua! Siinäpä muutamia vinkkejä teille, jotka Kyprokselle suuntaatte, oliko tuttuja juttuja? Kaksi kuukautta reissusta kulunut ja nyt alkaa olla reissuvinkit ja kuvat pikku hiljaa koluttu, kylläpä niitä kertyikin.

Ihanaa ja leppoisaa sunnuntaita!