Miten me ehdimme irrottaa tapetin yhdessä illassa, kun tapetoija tulee aamulla, ihmettelin juhannuksen jälkeen miehelle. Oli maanantaiaamu ja tapetoija oli sovittu tiistaiaamuksi. Asian eteen oltiin tehty ei mitään. Illaksi äitini oli tulossa lastenvahdiksi, jotta saamme tapetin irti. ”Kyllä se siitä helposti lähtee”, mies totesi.
Tuli ilta. Olin päivällä hakenut tapetinpoistoainetta ja yrittänyt aloittaa projektia. Haastavaa on, totesin. Samalla mietin, että mitä oletin – olemme miehen kanssa repineet tapetteja kolmesta asunnosta aiemmin, postimerkin kokoisina paloina, monena kerroksena mitä lie. Aika oli kullannut muistot. Kun edessä oli vain yksi itse laittamamme tapetti ja sen alla maaliseinä, niin ajattelimme, että kyllä se siitä helposti irtoaa! Lopulta kello oli kymmenen illalla, lapset nukkumassa ja äitini vieressä toisteli ”tämä ei mene niin kuin elokuvissa” ja mies murisi, kun joutui nyhräämään tapettia millin paloina triathlonin lähestyessä ja treenien mennessä pieleen. Pintaan olisi kaivannut jonkin apuvälineen, jotta sen olisi saanut paremmin rikki ja tapetinpoistoaine olisi imeytynyt näin paremmin.
Lopulta soitimme remppamiehelle ja sovimme kaksi päivää lisäaikaa. Mutta miksi yleensä lähdimme tapettia vaihtamaan keittiöömme? Koska minä olin sitä mieltä, että ennen lattian uudistusta laitettu tapetti ei sopinut uuteen lattiaan. Olin nyt sitä kohta kolme vuotta höpissyt. Halusin vaaleampaa. Lisäksi sähköpatterit oli irrotettu vanhan tapetin päältä, joten alareuna ei todellakaan ollut häävissä kunnossa. Tuo etikettitapetti oli meillä edellisenkin kodin keittiössä, eli sitä on katseltu yhteensä jo seitsemän vuotta, kaipasin uudistusta.
Kun kävin Rauta-Otran blogitapahtumassa toukokuussa homma oli selvä: kesällä lähtee tapetti! Heiltä saa kaiken tapetista asennukseen, joten homma oli helppo sopia. Minulle myytiin hetkessä irrotusaineet, maalit ja tapetit ja sovittiin asentaja. Sitten vain hommiiin. Teimme loppuvuodesta kuistinuudistuksen yhteistyössä K-Rauta Rauta-Otran kanssa, joten oli helppo lähteä tekemään taas heidän kanssaan, kun edelliseen yhteistyöhön oli niin tyytyväinen.
Tapetin valinta ylipäätään on aikamoinen haaste, sillä tapettimalleja tulee vuodessa 100 000 uutta, kuten kuulin toukokuisessa tilaisuudessa. Ajatuksena oli, että tapetti on vaalea, mutta siinä saisi olla jotain väriläiskiä. Ei liian graafisia juttuja. Näillä spekseillä valitsimme tapettia K-Raudassa kahden riehuvan lapsen kanssa ja myyjällä oli ihanasti meille kärsivällisyyttä. Hän ehdotteli ja kaiveli tapettimalleja eikä nauranut, kun ilmoitin, että pöllö tai palokärki tapetissani on liian pelottava lintu. Tätä ei nyt ymmärtänyt mieskään, joten jätetään asia sikseen (ymmärtäähän joku siellä, miksi tuijottava pöllö keittiössä saa yöllä karvat pystyyn?). Kammotuksen aihe oli myös täytetyt peuranpäät tapetissa, mutta lopulta löysimme tapetin. Se oli vaalea, siinä oli ihania väriläiskiä ja siinä oli ystävällisiä, trooppisia lintuja sekä perhosia. Tilaukseen meni ja maanantaina tilaukseen lähtenyt tapetti oli perillä tiistaina.
Totesimme vanhaa tapettia irrottaessa, että vaalean alta saattaa kuultaa läikikäs seinä läpi, joten lisäsimme pohjatöihin tasoituksen ja maalauksen valkoisella, jotta homma menisi kerralla nappiin. Vähän huolestuin, kun keskiviikkona maalaus oli vielä tekemättä ja torstaiaamuna tuli ammattimies sisälle. Mutta ehdittiin, paljon muuta ei noina päivinä ehdittykään.
Sen sijaan se asennus meni sitten kuin elokuvissa. Join aamuteetä, kun asentaja Tero soitti, saako hän tulla jo sovittua aiemmin. Muutenkin hän oli erittäin joustava, kun jouduimme hieman venkslaamaan asennuspäivää. Siinä sitten katselimme aamupalalla, kun hän alkoi laittaa tapettia seinään. Kuviot menivät just eikä melkein kohdilleen, homma oli hanskassa. Tässähän sitä voisi itse munata niin, että täytyisi tilailla lisää tapettia lopulta, joten oli erittäin stressitöntä antaa ammattilaisen tehdä tämä vaihe. Lähdimme puistoon lasten kanssa ja kun tulimme takaisin, tapetti oli kauniisti paikallaan. Eipä tarvinnut tuskailla uuden tapetin kanssa, vanhan irrotuksessa on hankalampi mokata! Lisäksi asennustyön saa kotitalousvähennyksiin verotuksessa, joten en epäröi hetkeäkään, kun käymme kohta seuraavan sisustusasian kimppuun, eli vaihdamme makuuhuoneet päikseen ja tytöt saavat yhteisen, ison huoneen. Vanhempien makuuhuoneen tapetin saa asentaa seuraavallakin kertaa ammattimies!
Lopputulos palkitsi kyllä nyhräämisen ehdottomasti, tykkäämme kovasti! Kesä tuli keittiöön! En ole muuten osannut päättää, laitanko mukinaulakon takaisin seinään, kommentteja?
Onko siellä tuskailtu tapettien kanssa? Mitä tykkäät muutoksesta?
*asennnustyö yhteistyössä K-Rauta Rauta-Otran kanssa