Arki vie välillä lujaa. Ja hyvä niin, minä oikeastaan nautin aika paljon kiireisestä arjesta, vaikka välillä kyllä hermostuttaa, ettei millään ehdi tekemään kaikkea mitä haluaisi.

Tein edellisen päivän kanssamme-postauksen loppiaisena ja ajattelin, että jospa kuvaisi aina yhden päivän kuussa, vaikka aina sen kuudennen päivän? Heh, ei kuvaa, helmikuu oli ja meni ja maaliskuussa päätin raahata kameraa päivän mukana. Valitsin summamutikassa keskiviikkopäivän kuvaamiseen ja tuostakin päivästä eli naistenpäivästä, on jo kolme viikkoa. Se aika meni sitten kaivella räpsyistä muutama tänne.

Lukijoita taitaa olla kahta tyyppiä, niitä, jotka haluavat lukea toisten arjesta ja niitä, jotka haluavat fiilistellä moodboardeja ja pinterest-kuvia. Minä kuulun ehdottomasti ainakin tällä hetkellä ensimmäiseen ryhmään, minusta on mielenkiintoista nähdä miten toisten arki pyörii ja saisiko vinkkejä arjen pyöritykseen. Sellaista sisältöä, mitä itse mielellään kurkkii on myös helppoa tuottaa, joten tervetuloa yhteen hyvin perusarkipäiväämme mukaan!

7.00 Aamumme alkoi hyvin perinteisesti noin seiskan aikaan. Yleensä päivä alkaa puurolla, mutta aina en millään jaksa keittää. Tytöt söivät jogurttia, minä rahkaa ja yhdellä kädellä autoin kuopusta, yhdellä söin, kolmannella selailin Aamulehteä. Vitamiinit naamaan ja pukemishommiin! Meillä on ollut testissä Leaderin vitamiineja, jotka vadelmaa lukuun ottamatta ovat saaneet kommentin ”hyi kirpeetä” lapselta.

8.30 Olin saanut kaikille vaatteet päälle ja keräilin joitain kamoja, kun esikoinen huusi kuopuksen oksentaneen (hän edelleen puklailee välillä aika reilusti) ja minä a) otin tilanteesta kuvan, jota en tänne tuonutkaan, meni inhorealismin puolelle ja b) jouduin vaihtamaan kaikki vaatteet kuopukselle. Totesin että nyt myöhästytään, aamuissa ei paljon löysää ole. Vaatteet vaihdettiin, ulkovaatteet päälle ja hakiessani avaimia, totesin kuopuksen riisuneen jo hanskat ja esikoisen häipyneen ulos.

9.15 Olimme menneet bussilla keskustaan, esikoinen heitetty kerhoon ja kirosin teitä. Yöllä oli tullut yllättävän paljon lunta ja se jarrutti menoa, sillä alla oli hiekoitushiekkaa kilotolkulla. Hiki tuli jyyrätessä. Hetken päästä kuopus nukahti ja päätin istua vartiksi alas, juoda teen ja syödä leivän. Luin muutamia sivuja kirjaa, olen niin koukuttunut taas lukemiseen ja se on mahtava tunne, tuo kirja oli muuten aika hurja!

10.30 menimme vauvajumppaan. Niin meni joku muukin. Karkuun juoksevan ”vauvan” kanssa siellä käyminen on ollut haasteellista, sillä mikään muuhan ei kiinnosta kuin niiden pötköttävien vauvojen lelut ja äitien vesipullot. Silti olemme sinnikkäästi käyneet.

12.15 esikoinen haettu kerhosta, parkkeerasimme kolmistaan lounaalle. Syön muuten aamuisin ja aamupäivisin ihan hirveästi, mutta esim. päivällistä en monesti kaipaa! Ravintolasyöminen kolmistaan vaatii välillä hermoja, mutta tykkään kuitenkin niin paljon, että vielä käymme.

13.00 Koska oli naistenpäivä, päätimme hakea kukkia kotiin. Minä halusin ruusuja, esikoinen tulppaaneja. Postauksen lopusta näette, kumpi antoi periksi tällä kertaa. Piipahdin hakemassa yhden putsarin Sokokselta ja vaihdoin muutaman sanan Ilkka Ruotsalaisen kanssa, joka oli siellä Kauneuspäivien takia. Aina yhtä ystävällinen ja ihana Ilkka, tällaiset kohtaamiset ovat arjen piristyksiä!

14.00 Kuopus oli nukahtanut matkalla kärryihin, esikoiselle luin päiväunisadun ja hän jäi sänkyynsä päikkäreille. Minä tutkin postit, siellä oli fb-kirppareilla tehtyjä ostoksia, mietin lukisinko oman hetkeni kirjaa vai tekisinkö blogijuttuja. Taisin päätyä blogiin.

15.30 Viikkasin vielä kuivia pyykkejä pois narulta, kun itkuhälytin hälytti, joten vauhdilla laitoin pinot kasaan ja siksi tällainen vino suoritus. Sitten kipitin hakemaan kuopusta pihalta.

17.00 Päivällisellä, jälkkäriksi mandariinia. Koska saimme uutta lunta, mies lähti tyttöjen kanssa pulkkamäkeen ja minulle jäi hetki kotona yksin. Raaputin mm. pakkasessa olleesta Frozen-mekosta purkkaa irti ja tein muutamia muita ”äidin juttuja”.

19.30 Olin yhtä hymyä joogan jälkeen. Sen jälkeen, kun minut houkuteltiin testaamaan astangan alkeiskurssia olen käynyt tunnilla kerran viikossa. Toki useamminkin kannattaisi käydä tai tehdä kotona, mutta olen ollut tästäkin hyvin tyytyväinen. Että olen saanut aikaiseksi! Olen huomannut kehitystä ja kroppani on joogatunnin jälkeen pidempi, keskivartalon voima on lisääntynyt ja jumeja ei ole tullut. Ihan alkuvuoden paras juttu! Edelleenkin lähden vähän väkisin tänne, mutta tunnin jälkeen kiittelen aina sitä, että menin.

21.00 Vaihdoimme läpystä kotona ja mies lähti myöhäiselle juoksulenkille. Minä hoidin tyttöjen nukutusta. Iltasatu meinaa olla kova pala kahden kanssa, kun pienemmällä ei ole mitään mielenkiintoa istua kuuntelemaan satua ja huuto alkaa kun kirjaa ei saa repiä. Sain yllättävän kivuttomasti molemmat pirpanat unille tällä kertaa.

21.30 Ollessani joogassa oli kotiin ilmestynyt kuohuvaa ja suklaata naistenpäivän kunniaksi. Väsytti, mies tuli lenkiltä ja juttelimme, joimme lasilliset kuohuvaa ja kävimme päivän läpi. En enää muista mihin aikaan uni tuli, mutta yleensä noin klo 23 kaivaudun vällyjen alle.

 

Sellaista hulabaloota meidän arkipäivänä! Ja juu, annoin tytön päättää kukissa tällä kertaa, kyllähän tulppaanit nättejä ovat. Tästä tuli hyvä päivä, vaikka joskus tuntuu, että olen jo aamukymmeneltä ihan naatti.

Mitä pidit postauksesta? Millainen on sinun perusarkipäiväsi, onko jotain yhtäläisyyksiä?