Se on jännä, miten maku muuttuu iän (?) myötä. Muutama vuosi sitten puin esikoisen hyvin kirkkaisiin väreihin, punaiseen, pinkkiin, siniseen ja vihreään. Raitavaatteisiin ja kuviovaatteisiin. Ostin Pompilta yhden bodyn, joka jäi haljun värinsä takia käyttämättä lähes kokonaan. Kirjoitin blogiini kolme vuotta sitten näin: Värimaailma näissä Pompin vaatteissa ei aluksi iskenyt yhtä täysillä kuin esim. Me&I-vaatteissa. 

Nyt kolme vuotta myöhemmin tuo sama body on yksi pikkusiskon käytetyimmistä vaatteista, kun taas värikkäimmät Metsolat ja Miikkarit menivät fb-kirppareille eivätkä kertaakaan pikkusiskon päälle. Olen käyttänyt kuopuksella hirveästi roosaa, vaaleansinistä ja -punaista, mustaa ja valkoista. Siis mustaa ja valkoista! Käänsin kelkkani täysin. Saman kehityksen olen huomannut omassa pukeutumisessa, muutaman vuoden takaiset yhdistelmät ovat ihan liian villejä ja kaapissa on nykyään paljon hillitympi meno. Olen kuitannut tämän vanhuuden piikkiin, nuoruuden revittelyaika alkaa olla ohi. Vai mistä lie johtuu?

Oli miten oli, Pompin mallistot ovat iskeneet ihan täysillä niiden ”haljujen” värien takia. Uusimassa kevät- ja kesämallistossa oli aika syksyisiä värejä monen mielestä, eikä tummansininen minustakaan ollut kiva kevätväri. Sen sijaan tämä haalea lila oli aivan ykkönen ja siihen pystyy yhdistämään montaa väriä.

Pomp de Lux teki tähän mallistoon yhden ”huonon” jutun: he lisäsivät kaksi isompaa kokoa. Kun mallisto päättyi ennen kokoon 146/152cm, on siellä nyt koot 164cm ja 170cm. Minä en siis voinut millään vastustaa parin vaatteen tilaamista itselleni ja koon 170 cm paita oli jopa hieman reilu, eli hyvin menevät äideillekin (varressani on kuitenkin yli 170cm mittaa). Lisäksi mallistoon tuli kokoja pienille, jotka eivät meitä enää koske, mutta kiva että vauvallekin on Pompia. Ennenhän Pompin pienin koko oli koko 80cm. Ovathan Pompin trikoot tuntuneet käteen hyvältä, mutta nyt kun sain itse pukea näitä trikoopaitoja päälleni, totesin niiden olevan todella miellyttävää matskua.

Meille tuli aikamoinen hajonta kokoja, sillä joukossa oli kokoa 86cm, 116cm, 122/128cm sekä 170cm. Ajattelin ottaa vähän reiluna kesää ajatellen nämä ja kyllä, juuri 4 vuotta täyttävälle tytölle koko 122/128cm ei ole ollenkaan liian pitkä mekossa. Normaalisti meillä on käytössä 116cm, joten en oikein uskaltanut enää ottaa tuplakokoa 110/116cm. Leveä tuo Arosa dress on, mutta niin sen kuuluu ollakin ja tyttö itse rakasti väljää ja pehmoista mekkoa. Sen sijaan Acapulco t-paita on kainaloista liian iso koossa 122/128cm eikä jäänyt meille, kun lisäksi tyttö totesi ykskantaan en tykkää ja murjotti, kun otin kuvan paidasta. Päällä oleva Champagne neuletakki oli hyvä koossa 116cm, siinä on hyvin näkyvissä kevään röyhelömuoti.

Minä ajattelin säästää asupostaukseen toisen kokonaisuuteni, joka Pompilta kotiutui. Ja ennen kuin kukaan huomauttaa, ei, en aio pukea lapsia päästä varpaisiin lilaan, vaan näitä on tarkoitus yhdistellä vaatekaapista löytyviin juttuihin.

Niin ja nämä kuvat. Sain tytöt pysymään samassa huoneessa noin kaksi minuuttia, jonka jälkeen kuopus lähti jatkamaan matkaa ja minä totesin, että antaapa olla, lähdetään ulos riehumaan. :D Eli tuota, ovat sellaisia rauhallisia sovituskuvia ja niin edespäin. Mutta heti vaatteet autenttisessa käytössä! Parhaimmissa kuvissa oli tarkennus väärässä kohdassa, ennen kuin äkkäsin sen vaihtaa ja siksi tuo vika kuva ei ole niin tarkka, mutta antaa osviittaa siitä, että kyllä koon 86cm pitkä mekko on aika reilu lyhyehköllä 1veellä. (Kirjoitinko juuri 1veellä, oi joi!)

Kuka on tutkinut kevään Pompin malliston, mikä nousi suosikiksi?