…niin nappiin meni. Ei kun ei mennyt.

Kyselin teiltä vinkkejä, mistä saisi kivan joulukalenterin lapselle. Ei samaa suklaata joka aamu, ei pientä muovikrääsää, ei vaikeita askarteluja. Päädyin sitten kuitenkin hoitamaan homman itse. Jotta askarteluosio olisi mahdollisimman yksinkertainen, tilasin Jollyroomista valmiit pussukat, jotka tulivat narun kanssa. Vielä alessakin oli! Minun tehtäväkseni jäi laittaa naru roikkumaan ja sitoa pussukat siihen sekä keksiä sisältö.

Juoksin nopeasti maanantai-iltana ostamaan jotain joulukalenteriin kelpaavaa. Mutta mitä? Ei turhaa pikkusälää, pinnejä meillä on vaikka millä mitoin mutta lapsi ei niitä tykkää käyttää, sama ponnareiden kanssa. Päädyin ostamaan pussillisen jogurttipähkinöitä sekä kuivattuja hedelmiä, joita laitoin pienempiin pusseihin, aina muutaman/luukku. Näin täyttyi 10 luukkua.

Mielessäni kyti idea muumikirjakalenterista, jollaisen näin Prismassa. Minikirjat mielessäni suuntasin kirjakauppaan. Ilokseni löysinkin edullisesti neljän prinsessakirjan paketin Suomalaisesta kirjakaupasta, ajattelin, että ovat sellaisia pieniä. Parilla eurolla löytyi lisäksi siirtokuva-alusta ja siirtokuvia, yksi arkki/luukku ja monta päivää on taas täynnä. Koska lapsi on halunnut hirmuisesti oman huulipunan, nappasin yhteen luukkuun huulirasvapuikon. Näyttää minusta vähän huulipunalta.

Ja ei kun kotiin ja kasaamaan kalenteri! Hämmennys oli suuri, kun avasin paketin. Olin vain hakenut sen postista ja katsonut päällisin puolin, että on suunnilleen sen näköinen kuin piti ollakin ja yllätys oli suuri, kun laatikosta löytyi 24 pussin sijaan 22 pussia. Pussukoista myös puuttuu kokonaan numerot 6, 12, 13, 18 ja 24. Sen sijaan numerot 5, 11, 17 ja 23 ovat kahteen kertaan. En arvannut odottaa aletuotteelta ihan tällaista. Sinällään ei numeroilla ole niin suuri merkitys, mutta se, että pussit vähenevät valmistaa lasta siihen, kuinka kauan joulua vielä odotetaan. Ei auta kun kierrättää pusseja ja liimata päälle eri numeroita. Sen sijaan, että pääsisin oikaisemaan askartelussa päädyin kuvaamaan tuplanumeropusseja, jotta reklamaationi hyväksyttiin. Toivoteltiin vielä hyvät päivänjatkot päälle. Tämä on onneksi aika pikkujuttu, mutta kyllä joulukalenteri taitaa olla pitkällä ennen kuin reklamaationi on käsitelty (arvioivat 7-14 päivää menevän asian etenemiseen).

Aukaisin sitten sen kirjapaketinkin kotona. Kirjat olivatkin todella isoja, eivätkä mahdu pusseihin. Täytynee laittaa lappu pussiin, että kurkkaa sohvan taakse tms. Ja muutenkin aloin miettiä onko prinsessakirja tai viisi jogurttipähkinää nyt vähän liikaa, kun lapsi oli vallan innoissaan pelkästä kuvakalenterista, jonka mummi osti Harjun paperista. Olisi pitänyt jättää siihen, mutta kun pussukat oli jo tilattu.

Eli mopo keuli aarteiden suhteen, mutta toisaalta tein ensimmäistä kertaa itse ja ensi vuonna en voi enää vain yhtä tehdä. Yritin sentään välttää ne turhat tavarat. Oi voi. Vähän tästä hommasta tuli mieleen kun päätin 11 vuotta sitten askarrella hääkarkkeja tulitikkurasioihin. Aloitin homman ostamalla 100 rasiaa, askartelin yhden, menetin hermoni ja se oli siinä. Meillä on niitä tikkuaskeja EDELLEEN.

Mutta hei, kyllä lapsen ilme on varmasti onnellinen kun saa pussukasta lakun tai löytää sohvatyynyn takaa prinsessakirjan, ehkä en enempää itseäni soimaa. :D

Onko muilla mennyt enemmän nappiin kalenteripuuhat? Huomenna päästään availemaan/raaputtamaan, minulla odottaa Veikkauksen ja The Bodyshopin kalenterit, entä itselläsi?