Tiedättekö mitä. Itseään ei pidä ottaa niin vakavasti ja itselleen pitää osata nauraa. Ei muuten ole aina ihan helppoa. Tein joskus alkuvuodesta postauksen epäonnistuneista kuvista ja minulle tuli siitä hyvä mieli. Osa kuvista oli aivan järkyttäviä, mutta se on mielestäni piristävää vaihtelua perusasukuvien joukkoon. Yhden onnistuneen kuvan takana on varmasti kymmenen pieleen mennyttä. Lapsi juoksee eteen (hyvin harvoin pääsee kuvaamaan ilman assareita), saan jonkun vilunväristysirvistyksen aikaiseksi, tuuli heittää tukan suuhun tai mitä ikinä. Mies aina käskee poistamaan huonot kuvat, mutta minä säilön, koska joskus niistä voi rakentaa tällaisen perjantaipiristyksen.
Meillä oli haastavampi viime yö ja aamupäivä, joten kaikki piristykset ovat tervetulleita. Nämä naurattivat ainakin täällä! Jotta sinäkin saisit aloittaa viikonlopun naureskellen, kaivelin viimeisen puolen vuoden ajalta muutamia ei yhtään onnistuneita kuvia. Toivottavasti saavat sinut hymyilemään! Näistä myös henkii, ettei perusilmeeni taida olla mikään aurinkoinen, oi joi! :D
Minulla on olo, että päästäni kasvaa eräs pikkuneiti, mutta hymyilen varuiksi jos oletukseni olisikin väärä…
ODOTA NYT SEKUNTI! Onneksi tämä tärähti, muuten olisi ollut ihan käyttökelpoinen. ;)
Se on sitten tyttäreni sellainen juttu, että äiti pitää täällä Plantagenissa pienen hortonomian luennon. Tuolla taustalla näet tuijan, kato nyt taaksesi, tuolla noin!
Kuvaa niitä rannekoruja, ei päätä. NIITÄ RANNEKORUJA!
Äiti seisoo täällä veden reunalla koska… Koska odottelee niitä sorsia taas. Ja isi säätää valotusta (ei ihan ollut vielä kohdillaan tässä kuvassa).
Mä vähän heilautan tukkaa näin humps, älä ota siitä kuvaa. Kuulitko!
Joo hetki, otetaan ne kuvat sitten kun mä olen täällä pusikossa eka pukeutunut, kengät vielä, noiiiin!
Niin. Toi pallo aikaa olla aika iso. Mua supistaa. Vähän paleleekin, maaliskuu kun on. Mutta mä nyt puren hammasta näin ja hymyilen ihan rennosti vaikka supistaakin ja synnytys jännittää (kuopus syntyi 4 päivää näiden kuvien jälkeen).
MITÄ! En mä kuule mitään kun tuulee!! Mikä valo? Mistä? Kun tää pallokaan ei tottele kun tuulee! TUULEE! Kuulet sä? Ai et, en mäkään! MITÄ?!
Ahhahhaa, kylläpä vitsin murjasit (en muuten tiedä yhtään mitä tässä tapahtuu). :D
Voi luoja paratkoon, osaako ne täällä Hämeenlinnassa rakentaa, putoaako tuo katto mun niskaan? (Tämän jälkeen myös hokasin poistaa pinkin pompulan ranteesta).
Näitä olisi piisannut vielä paaaljon lisää, mutta jätetään jotain seuraavaankin epäonnistuneeseen postaukseen!
Hyvää viikonloppua kaikille! <3