Kun olin mallihommissa J.Rintajoupin muotinäytöksessä pari viikkoa takaperin, haaveilin yhdestä päälläni olleesta takista ja hameesta niin, etten voinut vastustaa kiusausta, vaan ne kotiutuivat näytöksen jälkeen. Kun palasin illalla kotiin meikeissäni ja kampauksessani, harmittelin miehelle että nyt pitäisi saada kuvia kun tukka on kerrankin hyvin. Minä olen ihan uuno hiustenlaittaja ja tarvitsisin oikeasti jonkun lettikurssin (NOORA!), kun tyttäreni pyytää jo kampauksia. No, oli miten oli, meikit naamassa nukkumista en harrasta, mutta kampaus päässä nukkumista… Kyllä. Kun kampaus on hyvin tehty, se kestää yön yli ihan hyvin. Tiedättekö mihin ongelmaan törmäsin? En voinut imettää aamulla torkkuessani kuin vasemmalla kyljellä, sillä oikealle puolelle kerätty nuttura esti makaamisen oikealla kyljellä. Hah, kaikkea sitä ihminen tekeekin! :D

Mutta hei, kyllä kannatti! Seuraavana päivänä kampaus näytti varsin siistiltä ja nappasin iiiihanan pörrötakin sekä hameen päälleni ja neuvolan jälkeen otimme nämä kuvat. Tällä viikolla palasin taas Emkaan suunnittelemaan ensi viikon blogigaala-asua ja Katrin ehdottama koko nauratti minua tälläkin kertaa. En minä siihen mahdu! Päädyimme juttelemaan sekä minäkuvasta että tsetunnosta vaatteita sovitellessa ja vauvani ystävällisesti nukkuessa. Sain teet muotia ja sympatiaa niin ison annoksen, että olin ihan hymyssä suin loppupäivän.

Juttelimme niin koulukiusaamisesta kuin punastelustakin. Kerroin, että eniten pelkäsin muotinäytökseen lupautuessani olevani tomaatin värinen koko näytöksen ajan. Paloauto, liikennevalo, näitä nimityksiä oli monta kouluaikana. Olen aiemminkin kertonut, kuinka minua istutettiin käytävässä ja huudettiin, ettei päästetä läskiä luokkaan. Siellä sitten istuin pulleana punastellen, tukkakin oli alkanut kasvaa niin myöhään, että monella luokkakaverilla oli upeat letit ja minulla nolo polkka. Kun aloin neuroottisesti tarkkailemaan painoani ja pienenemään, iski seuraava ulkonäöllinen takaisku: hammaslääkäri ilmoitti ollessani 13-vuotias, että saan ylä- ja alahampaisiin telaketjut. Herkimmässä yläasteiässä saavuin siis eräänä aamuna metalliset raudat suussani kouluun ja uusi kiusaamisen aihe oli löytynyt.

Minä kasvoin nuoreksi ja aikuiseksi haukkujen saattelemana ja totuin siihen, että minussa on aina joku vika, en kelpaa kenellekään. Siksi korvaani särähtää kun joku ehdottaa tälle ”pullealle” koon XS paitaa. Kun joku kehuu hymyäni (on muuten vaikeaa hymyillä koulukuvassa suu kiinni, kun hampaat ovat täynnä rautaa. Se kuva päätyi vielä passiinkin).

Olen tehnyt hurjan työn korjatessani itsetuntoani aikuisena. Matka on edelleen kesken ja nyt teen sen eteen vielä enemmän töitä, sillä olen naisen malli kahdelle tyttärelle. Minä haluan opettaa heitä vahvoiksi, itsestään tykkääviksi naisiksi, jotka eivät kaadu elämän tuulissa.

Sen sijaan, että kaivautuisin peiton alle punastelemaan, olen valinnut sen kovemman tien. Pistänyt itseäni esiintymään ja alttiiksi tilanteille, joissa punastun varmasti. Joskus olen punainen, joskus en, muotinäytöksessä en ollut. Olen todennut, että jokainen tilanne josta selviän voittajana vahvistaa itsetuntoani. Loppujen lopuksi siitä ujosta tytöstä on kasvanut yllättävän sosiaalinen ja puhelias nainen, joka silti piilottelee kuorensa alla monia haavoja.

NEULE VERO MODA/ HAME & TAKKI GARCIA JEANS/ KENGÄT ANNA FIELD

Täytyy myös jälleen kerran antaa niin oikea kuin virtuaalinen halaus miehelleni, jolla on suuri merkitys siinä, että olen oppinut arvostamaan itseäni ja näkemään itsessäni jotain hyvääkin.

Koulukiusaaminen on kamalaa ja nykyään sillä on varmasti niin monet kasvot somenkin myötä.

Mielelläni aiheesta keskustelisin kommenttiboksissa tai sähköpostissa, jos joku ei halua arasta aiheesta puhua ”julkisesti”. Minäkin vain pintaraapaisin asiaa, mutta aika ajoin palaan aina tähän(kin) aiheeseen.

Mitä sinä pidät pörrötakista? Onko itselläsi kokemusta koulukiusaamisesta?

Ja hei, aiheeseen sopivasti muistuttelen I love me-messujen lippuarvonnasta, joka on käynnissä blogin facebook-sivuilla vielä viikonlopun ajan! 

P.S. Nähdäänhän huomenna Mansen blogikirppiksellä klo 11? Tule moikkaamaan jos olet lueskellut juttujani, olisi kivaa jutella (alussa voi tosin olla kiirusta vähän liikaa). Nähdään!