Mutta se muistettavin ja paras synttäri? Oliko silloin megabileet? Joku upea synttärilahja? Koska vastausta oli ihan mahdoton tiivistää yhteen synttäriin, nappasin mukaan useamman synttärin, jonka muistan, syystä tai toisesta. Kuvat ovat ihan hirveitä, antakaa anteeksi. Mm. lapsuuskuvat ovat äitini kännykällä lähettämiä ja ei ihan tarkkuus riitä. Toivottavasti aihe on kiva kuitenkin!
5v: sain lahjaksi pienet My little pony-kaksoset. Pikkuveli oli vauva ja huusi ja minä istuin yöppärissä ja ihastelin ihania poneja! Ihan parhaat ikinä, niillä oli sänkykin!

6v: synttärit olosuteiden pakosta Mäkkärissä, päästiin käymään keittiössä ja maistoin ekaa kertaa ikinä pirtelöä, hullun hyvää, äiti, miksei me syödä koskaan pirtelöitä? <3
7v: äitini teki barbie-kakun ja se oli mielestäni upein ikinä ja äitini tosi taitava, kun osasi tehdä pinkkiä kermavaahtoa ja panna nukkeni kakkuun. Ooh!

11v: pidin tyttökavereiden kesken pyjamabileet ja vanhempani olivat muutaman tunnin poissa, remusimme niissä yöppäreissämme ja kikatimme. Kaikki jäivät yöksi ja nukuimme läjässä patjoilla huoneessani. Muistan kun yksi kavereistani sanoi yöllä ”olkaa jo hiljaa, en jaksa olla koko ajan ylhäällä” ja toinen tokaisi ”mehän ollaankin alakerrassa!”. Ja kaikki 11v tytöt nauraa räkättivät aamuyöllä hyvälle jutulle niin, että muistan sen vielä yli 20 vuoden jälkeen. :D

18v: sain 18 ruusua ja sanomalehdessä oli muistaminen, jota en edes huomannut. Kuka nyt 18-vuotiaana luki aamuisin lehden?
19v: sain lahjaksi marsun. Mieheni luuli että vitsailen kun sitä pyysin, mutta en. Siitä tuli minun neljäs marsuni ja miehen ensimmäinen ja se mennä porskutti seuraavat 8 vuotta. Veljeni joutuivat adoptoimaan sen viimeiseksi vuodeksi, kun lähdimme Thaimaahan.

23v: olimme Australiassa ja halin koalaa. Se painoi kyntensä nahkaani ja kakkasi päälleni, eikä kokemuksessa ollut loppujen lopuksi mitään ihanaa, mutta mieleen se jäi. Sattuu vieläkin ajatus niistä kynsistä nahassani.

26v: olimme paria päivää aiemmin saapuneet Thaimaahan 2.kaudeksi ja päättäneet käydä liveaboardilla ennen töiden alkua. Siinä siis asutaan neljä päivää laivassa, syödään, nukutaan ja sukelletaan. Heräsimme klo 6 aamun ensimmäistä sukellusta varten ja mies antoi minulle paketin, jossa oli uusi puhelin! Olin todella yllättynyt. Sitten suoraan pinnan alle. Iltapäivällä rötkötin laivan aurinkokannella puoliunessa, kun laivan amerikkalainen vetäjä tuli penäämään maksujamme ja käski alakannelle. Jurputin miehelle suomeksi että miksi niitä nyt pitää kysellä, muta alakannella lauloivatkin minulle synttärionnittelut ja oli kakkua. <3 Hävetti oma jurputukseni, onneksi olimme ainoat suomalaiset kyydissä. Kakku oli kamalaa, mutta ajatus ihana. <3


Tuo outo rinkula naamassa on painauma maskista, vaikka edellisestä sukelluksesta oli kyllä jo hetki. Hmm, olikohan vähän tiukalla…
30v: juhlimme ystävien kanssa rauhallisesti ja illalla kun menimme nukkumaan, potkaisi vauva ensimmäistä kertaa niin kovaa, että mies tunsi sen mahan läpi. Sitä hetkeä en unohda, ihan kuin hän olisi toivottanut äidille hyvää synttäripäivää. Joimme seuraavana aamuna vielä Fazerilla kakkukahvit (teet) ja meinasin koko kotimatkan oksentaa, kun tee pyrki ylös. Pahoinvointi hellitti lopulta viikolla 22.


31v: valvomista oli takana 7kk ja mies oli järkännyt ikimuistoisen päivän. Se alkoi sillä, että mies ja vauva olivat tehneet aamupalaa ja ostaneet uusia Pip studion astioita. Sitten kaveri tuli kantamaan sohvaamme ulos ikkunasta ilman paitaa. Katsoin toimitusta suu auki, sohva siirrettiin evakkoasuntoomme, jonne olimme muuttamassa parin viikon päästä. Seuraavaksi paikalle saapuivat vanhempani lahjojen kera ja ilmoittivat olevansa lapsenvahteja. Me menimme syömään ravintola C:hen ja yöksi sinne evakkoasuntoon, jotta saisimme yhden ehjän yön välillä. Siellä ei ollut kuin se sohva ja paluu opiskeluaikoihin nousi mieleen. Mutta minkä vaivan mies näki tuon päivän eteen! <3

Voi elämä, kylläpä lähti lapasesta taas tämä(kin) postaus, jaksoitteko mukana? Huomasin muuten tätä kirjoittaessa minkä vaivan mies on nähnyt monesti päiväni eteen, kiitos. <3
Ja hei, mehän olimme isoissa 30vee kemuissa viikonloppuna, niistä on postaus työn alla, joten synttäriteemalla jatketaan! Huomaa, että synttärikuukauteni alkaa lähestyä, kun innoistuin aiheesta näin. Hih. :D
Mikä on oma paras synttärimuistosi? Voi synttärit, tulinpa hyvälle tuulelle kun mietin näitä!