Yhdellä pysähdyksellä selvisimme nyt heinäkuisena päivänä paikan päälle ja perillä meitä odotti hieman pilvinen keli, mutta niin kauniit dyynit ja maisemat, ettei voinut kuin huokailla. Esikoinen puhkui intoa ja potkaisi kengät jalastaan ja aurinkokin saatiin päivän aikana esiin. Yyteristä löytyy ihana 6 kilometriä pitkä hiekkaranta ja matala vesi. Tosin Kreikan matkan jälkeen lasta on ollut paljon vaikeampi houkutella järveen tai nyt mereen, kun hän kaipaa vaan Kreikan lämmintä vettä.
Oli eväät ja pitkä päivä edessä, oli hiekkaa varpaiden välissä ja kaunis maisema. Mitäpä sitä muuta kaipaisikaan! Tuntikausia hurahti kuin siivillä, jonka jälkeen siirryimme Reposaareen syömään. Meille suositeltu Merry Monk vaikutti kivalta, mutta keittiöstä ilmoitettiin jonon olevan 1,5 tuntia! Huih! Teimme siis tilauksen ja lähdimme käppäilemään Reposaaren puutaloalueelle odotellessa, toimi ihan hyvin niin. Käväisimme kurkkaamassa myös Reposaaren kirkon.
Paluumatkalla lähes 12 tuntia myöhemmin oli niin hiljaista porukkaa, ettei edes pysähdyksiä tarvittu kun huitaisimme Porista takaisin Tampereelle. En tiedä miksemme miehen kanssa koskaan käyneet täällä kaksin kun Porissa kuitenkin kävimme, mutta käydään nyt sitten perheenä. Ihana päiväretki ja kivoja muistoja kertyi.