Juhannuksena yllättänyt upea keli sai haluamaan päälle kirkkaita värejä, selitys värittömään kesäkuuhun löytyi siis osaltaan säistä. Kirkkaat värit ja täysi paiste söivät kyllä päivetyksen iholta (sen vähänkin), mutta ei anneta haitata. Minä tulin iloiseksi kirkkaista väreistä asussa ja mies jaksoi kuvata taas, kun hänen kuviaan päätyi julkaisuunkin (kuka kurkkasi Suur-Jyväskykän lehden ennen juhannusta?). Juhannuskoivukin saatiin mukaan matkaan. Peiliin en katsonut pitkiin aikoihin ennen kuvia ja paita jäi löpöttämään hassuksi eturepuksi, mutta pikkuvikoja! ;)
Kotiin päästiin, kauanko matkaan meni sitä en tiedä. Mitäs väliä sillä olikaan, kun aikatauluja ei ole. Automatkasta juhannuspäivänä tuli lopulta ihan kiva ja erityinen perheen hetki, vaikka alku näytti katastrofilta. Tyhjät tiet ja upean sinisenä kimmeltävä taivas olivat omiaan luomaan fiilistä siitä, ettei ole mihinkään kiire.
Mitä pidät värikylläisestä asusta? Ovatko tuskaiset automatkat tuttuja? Leppoisaa sunnuntaita sinulle!