Kun bongasin tämän veden päällä olevan puunrungon, näin välittömästi siinä ihanan kuvauspaikan, jossa pitäisi olla päällä maksimekko ja kädessä kirja. Sellainen kesäidylli, tiedättekö?
Sitten tuli hetki kun pystyimme kuvia ottamaan tässä maisemassa ja taivaalta ripotteli vettä eikä tullut mieleen lompsia mekossa paikalle. Tekonahkahousut eivät ole ehkä maailman kesäisimmät, mutta maailman mukavimmat ne kylläkin ovat. Flamingomekon ostin kaverilta, joka myi sitä facebookissa. Minun selkämitalla tuo ei kyllä ole mekko, joten turvauduin housuihin suosiolla. Ihanaa tuossa puussa oli istuskella ja tuijotella Pyhäjärveä, vaikka alla pilkottavat kivenmurikat saivat vähän palan kurkkuun. Lumpsahdanko niihin? Mies otti kuvia asennonvaihdoista, jotta mahdollinen pyllähdys saadaan ikuistettua, kauhean kiva.
Paljaat jalat puuta vasten tuntuivat muuten ihan taivaallisilta! Harvoin tulee käveltyä puussa paljain jaloin, minä fiilistelin tuota tunnetta ihan täysillä. Ja paljasjalkaisuutta. On se kesä ilmassa, vaikkei koko ajan siltä tunnukaan. Päivä itse asiassa lämpeni tästä ja sain tekonahan pois kotipihassa, siellä uskalsi minimittaisessa mekossa hipsiä. Juhannuksena saatiin nauttia ihan mielettömistä keleistä, milloin on noin mahtavat kelit juhannuksena! Hyvin harvoin!
mekko Vero Moda (second hand)/ housut Katri Niskanen/ arskat Lindex/ kengät Wonders/ takki Seppälä
Vauhdikkaiden päivien jälkeen kaipaan rauhoittumista ja veden äärellä on ihanaa huokaista. Nämä kuvat otettiin aamusta, mutta kaipaan kyllä selkeästi pieniä hiljaisia hetkiä entistä enemmän. Kun saa vain tuijotella vettä tai haistella kukkia. Uittaa varpaita vedessä ja mietiskellä hetken omissa ajatuksissa. Pysy kesä täällä pitkään, että saamme mennä paljain jaloin, jooko!
Tiedättekö mikä kesässä on myös ihanaa? Kun kaikki lomailevat ja saamme vieraita. Jotka viihdyttävät esikoista ja auttavat arjessa. Pikkuveljeni pesi kyläillessään läjän ikkunoita samalla kun kauniimpi puoliskonsa nukutti esikoistamme. Voi kuinka kiitollinen olenkaan tällaisesta avusta! <3
Näistä taisi lopulta tulla omat kesäkuun suosikkikuvani, tausta oli niin ihana. Mitä tykkäätte? Minä Tarzan sinä Jane. ;) Inhosin muuten lapsena kiipeillä puussa, mutta tämä taipunut versio oli minullekin sopiva!
Aurinkoista keskiviikkoa!