Ei ollut juhannusperinteitä, ei seitsemää kukkaa eikä kokkoa, ei mökkiä ja järveä. Mutta harvoinpa meillä on ollutkaan, juhannusperinteitä ei täältä löydy ja juhannus saa tuoda tullessaan mitä haluaa.

Nyt se sisälsi lapsia ja vauvoja, ystäviä, lasin skumppaa saunassa (hei vähänkö luksusta), nauravia pieniä jotka halasivat toisiaan, hyvää ruokaa, ihanan ihanan aurinkoisen kelin ja hyvän mielen. Mikä oli lapsuuden kesässä parasta? Uiminen, ystävät ja jätski. Se ei taida muuttua mihinkään. Taustalla pörräsivät radiosta juhannuksena ysärihitit Movetronista Leila K:hon ja Captain Jackiin, niistä biiseistäkin tuli hyvä mieli. ”Muistatteko kun…?” Muistetaan. Ja muistetaan tämäkin juhannusaatto, kuopuksen ensimmäinen. Kiitos ystävät. <3