1. Oletko aina halunnut lapsia?
En, luulin pitkään että jäämme lapsettomaksi pariksi ja asennoiduin elämään siltä kantilta.
2. Missä kaupungissa haluaisit asua vai asutko siellä jo?
Hmm. Haluaisin ehdottomasti vielä kerran asua ulkomailla, mutta pelkään ettei se toteudu. Nyt lasten myötä kaipaan hirveästi Jyväskylään missä riittäisi tukiverkostoa, muttei töitä. Jyväskylässä asuessa halusin aina Tampereelle, joka on mielestäni todella kivan kokoinen kaupunki.
3. Millä alalla työskentelet?
Määräaikainen työsopimukseni loppui kun odotin esikoista, eli ankara työnhaku on tulevaisuudessa edessä.
4. Miten olette miehenne kanssa tavanneet?
Me kävimme saman lukion ja tutustuimme viimeisenä vuonna, kun abikurssin ainoa vapaa paikka oli vieressäni ja miehen oli pakko istua siihen. Hänen seurassaan oli heti luonnollista olla ja aloimme seurustelemaan seuraavana vuonna edellisen suhteeni päätyttyä (eroon ei kyllä vaikuttanut tutustumiseni mieheeni toim. huom., sain tästä joskus palautetta kaverilta…).
5. Mitä olet opiskellut? Miksi koet, että tutkinnolla ei työllisty? (Muistaakseni luin näin jostain) ja mitä opiskelisit nyt jos voisit valita uudestaan? Mikä olisi unelma ammattisi?
Yleispätevää alaa yliopistossa, koen ettei sillä työllisty juurikin sen takia, ettei siitä valmistu tiettyyn ammattiin ja minulle sopiviin töihin on aina satoja muitakin hakijoita. Olen aina halunnut toimittajaksi, joten ehdottomasti hakisin journalismipuolelle jos nyt pyrkisin yliopistoon, sivuaineena sitä onneksi luin. Tässä taisin vastata siihen unelmakohtaankin. :)
6. Kaikista romanttisin juttu minkä miehesi on sille tehnyt?
Voi. <3 Hän oli yllärinä järjestänyt minulle töistä vapaata ja reissun Amsterdamiin, kun meillä oli 3-vuotispäivä, eli… 12 vuotta sitten. Se on jäänyt mieleen. Arjen romantiikka on ehkä parasta, se kun hän käskee saunaan yksin lapsiarjen keskellä, tuo yllärinä kukkia tai oli tehnyt herkkuruokaa kun palasin opiskeluistani Helsingistä kotiin viime vuonna. Se osoittaa sen välittämisen jotenkin parhaiten.
7. Miksi bloggaat ja mikä on parasta tai pahinta bloggaamisessa?
Parasta on jakaa joku kiva juttu ja saada läjä kommentteja ja ehkä keskustelua aikaiseksi. Saada omia hetkiä vaipparuljanssin keskellä. Tutustua uusiin tyyppeihin (aivan ihania kavereita olen saanut blogin kautta!) ja päästä kivoihin tapahtumiin. Kuulla joistain asioista ekana. Saada kirjoittaa ja kuvata.
Pahinta on pelätä anonyymien kommentteja. Lisäksi rajan vetäminen siihen, mitä haluaa jakaa on välillä vaikeaa. Myös somesta irrottatumista pitäisi harrastaa enemmän, vaikka yritän tehdä nämä postaukset kun muut nukkuvat, eihän se aina onnistu. Pahinta on myös ottaa stressiä kävijämääristä ja suunnilleen itkeä, kun joku kirjautunut lukija häipyy. Otan homman liian henkilökohtaisesti! :D
8. Mistä haaveilet juuri nyt?
Haaveilen… Pitkistä yöunista? :D Reissusta, näin pitkää reissutaukoa ei ole ollut aikoihin ja olisin todella valmis lähtemään johonkin lämpimään! Kesästä ja siitä, että kaikki menee kahden lapsen kanssa hyvin ja he pysyvät terveenä. Pidemmästä pinnasta olen myös haaveillut. :D
9. Horoskooppimerkkisi?
Skorpioni.
10. Kahvi vai tee?
Tästä olenkin höyrynnyt blogissa, mutta teetä kuluu noin 2 litraa päivässä. Ja vain mustaa teetä. Kahvia olen maistanut eläessäni kaksi kertaa, en kestä sen makua yhtään.
11. Mitä seuraat televisiosta?
Enemmän tulee tuijoteltua Netflixiä, mutta televisiosta seuraan Voice of Finlandia, satunnaisesti Sykettä sekä Haluatko miljonääriksi-visailua. Tallennettuna ilman mainoksia yms. turhia höpinöitä, Haluatko miljonääriksi oli viimeksi katsottu vartissa mikä sopii elämäntilanteeseen.
12. Paras vuodenaika?
Kyllä se taitaa olla kesä, vaikka rakastan myös syksyä kovasti! Syys-lokakuu ovat ihanaa vuodenaikaa. Lasten myötä on alkanut vaan toivoa aikoja, ettei tarvitse kurahousuja. :D
13. Lempiruokasi ja juoma?
Rakastan kaikkia vuohenjuustojuttuja ja kalaruokia, kyytipoikana valkkaria tai skumppaa. Arjessa vesi ja tee ovat ykkösjuomat. Myös kaurapuuro on ehdoton lemppari!
14. Mitä pelkäät?
Olen vähän stressierkki, pelkään mm. ahtaita paikkoja (sukeltaminen ja maskiin totuttelu oli hyvin vaikeaa), lentäminen ei ole lempparihommaa (laskin että meillä on miehen kanssa takana 95 yhteistä lentoa, eli en ole antanut sen estää), maapallon tuhoutumista, että lapsilleni käy jotain jajaja…
15. Mistä kaupasta teet hyviä vaatelöytöjä ja ostat useimmiten vaatteita?
Tylsä vastaus, minä teen kyllä paljon löytöjä netistä, erityisesti Zalandolta. Lisäksi Vila on lempparikauppa siinä missä perinteinen Vero Modakin. Ulkomailta teen yleensä parhaat löydöt ja löydän edullisemmat Desigualit!
16. Suunnittelen päivää (tai paria) Tampereella nyt kevään mittaan. Kerro tämän hetken suosikkivinkkisi: kahvila, shoppailut, paikat joissa käydä, ruokapaikka, kiva leikkipuisto tms.?
Fazerin kahvila Tempon talossa on mahtava, samoin kuin Keskustorin kulmalta löytyvä Kaffila. Tykkään myös kovasti Pella’s Cafesta. Ruokapaikkana Malabadi Tammelassa on ihana ja lapsiystävällinen, varsinkin lounas on todella kattava! Gopaleiden kasvisruoka on herkkua, Kauppahallin O’hana burgerista löytyy mahtavat hampparit ja hieman parempaa ruokailua varten testaisin mm. August von Trappen. Bistro Naapuria suosittelin ulkopaikkakuntalaiselle joka kehui sitä kovasti, en ole _vieläkään_ itse ehtinyt sinne!
Pikku Kakkosen leikkipuisto on meillä aika ykkönen, varsinkin kun keinut palaavat. Hämeenpuiston Näsikalliolta löytyvä Tiitiäisen puisto on kiva myös ja Tallipiha siinä vieressä, kannattaa tutkia sekin!
Parhaat shoppailut… Hmm, Tampereen spesiaalimmat design-kaupat kannattaa ehdottomasti kurkata. Itse shoppailen aika tavisliikkeissä ja netissä paljon. Lisäksi huippuja sisustusliikkeitä löytyy Aleksis Kiven kadulta, sieltä Laukontorin päästä katua. Ne kannattaa myös tutkia!
17. Olet usein sivunnut blogissasi yksinäisyyttäsi. Mistä se mielestäsi johtuu? Mitä voisit tehdä asian eteen? Vai, oletko jo tehnyt?
Se johtuu aika paljon siitä, että kaikki läheiset ovat Jyväskylässä tai Helsingissä. Kotiäidin arki on myös monesti yksinäistä, koska aikuista seuraa ei ole. Se johtuu myös siitä, että yläaste/lukioiässä en juuri ollut kavereiden kanssa (enempää taustoja tälle en viitsi avata) ja aikuisena ei tutustu niin hyvin ihmisiin.
Itse asiassa olen aika avoin ja olen saanut kavereita niin lapsen harrastuksista, töistä kuin naapureista. Ehkä ongelma on siinä, että olen sellainen kaikille höpöttäjä ja kaveri, mutten tiedä kenelle soittaa aremmissa asioissa. En siis oikeasti tosissani ole yksinäinen, vaan minulla on paljon ihmisiä ympärillä, ne läheisimmät vain turhan kaukana ja sellaiset pitkäaikaiset sydänystävät harvassa.
18. Oletko koskaan esiintynyt julkisesti? Vaikutat avoimelta ja rohkealta, joten voisin kuvitella sut vaikka juontamaan muotinäytöksiä tms.
Hih, aika hauska kommentti! No en sen julkisemmin, mitä matkaoppaan työssä piti esiintyä. Olen aina kärsinyt punastelusta ja koulussa kammosin esiintymistä yli kaiken, mutta kovalla työllä olen päässyt tästä aika hyvin yli. Olen mm. tehnyt aina työkseni asiakaspalvelua tai muuta ihmisläheistä työtä ja pikku hiljaa pakon edessä musertanut ujouden, punastelua en. Hmph.
19. Millaisen työn haluaisit tulevaisuudessa?
Jos saisin kirjoittaa työkseni (olla siis esim. toimittaja, tiedottaja tms.) ja samalla olla paljon tekemisissä ihmisten kanssa, siinä olisi unelmatyöni!
20. Kuvaile itseäsi viidellä sanalla.
Energinen, aikaansaava, pessimisti, ailahtelevainen, urheiluhullu nousivat ensimmäisenä mieleen.
21. Omakotitaloasumisen plussat, miinukset? Tykkäätkö asuinalueestanne, sen plussat ja miinukset?
Tämä on vaikea. Plussia ettei ole seinänaapureita ja yöt ova rauhallisia. Lasten kanssa pääsee helposti pihalle ja voi piipahtaa sisällä hakemassa jotain niin että samalla vielä näkee muksun. Naapureihin tutustuu ihan eri tavalla kuin esim. kerrostalossa. Kesällä on ihanaa syödä ja grillata omalla pihalla.
Miinuksena, että huollettavaa piisaisi aina, kaikki jätehuollot yms. pitää hoitaa yksinään. Jos ongelmia tulee ne ovat sinun niskassasi, eivät taloyhtiön. Aamulehti saisi kolahtaa sisälle niin kuin kerrostalossa! :D Asuinaluetta en sen tarkemmin käy läpi blogissa.
22. Oletko mielestäsi ulkonäkökeskeinen?
Ulkonäkökeskeinen kuulostaa pahalta, mutta kyllä minulle on tärkeää miltä näytän ja mitä on päällä. En usko että asukuvia sisältävää blogia kukaan aloittaisi, jos ei jollain tapaa olisi ulkonäkökeskeinen. Toisaalta voin ihan hyvin lähteä meikittä kauppaan ja käppäillä pihalla karmeissa collegeissa.
23. Millainen olisi unelmapäiväsi?
Tässä taas mahdoton kysymys! Unelmapäivä on ihan sellainenkin, että asiat sujuvat uhmiksen ja vauvan kanssa helposti, mies on kotona, syödään hyvin ja tehdään jotain kivaa yhdessä. Unelmapäivä on toisaalta hemmottelupäivä, jona lähden yksin tai kaverin kanssa ulos syömään ja hierontaan tai Apulannan keikalle. Ihan unelmapäivä on jossain rannalla valkoisen hiekan ja turkoosin meren äärellä, jossa päästään taas sukeltamaan miehen kanssa ja syödään auringonlaskussa päivällistä hiekassa istuen, lasten leikkiessä vieressä hiekkaleikkejä. Tai ihanaa olisi päästä miehen kanssa kaksin johonkin ja tehdä ihan kaikki asiat rauhassa. Vuosi sitten olimmekin kaksin Kööpenhaminassa, tilasimme aamupalan huoneeseen ja kävimme rauhassa ravintolassa syömässä ja kiertelimme niin kauppoja kuin nähtävyyksiä. Tekee ehdottoman hyvää aika ajoin.
24. Millaista on onnellinen elämä sinun mielestäsi? Millaisista elementeistä se koostuu?
Ennen kaikkea siitä, että pysähdyt hetkeen ja olet tyytyväinen siihen, mitä sinulla on etkä stressaa turhasta. Tässä on itselläni opeteltavaa. Kyllä itselläni onnelliseen elämään sisältyy perhe ja ystävät, terveys ja liikunta ja mielekäs tekeminen. Mutta itsensä ja tilanteensa hyväksyminen ja hetkestä nauttiminen ovat suurimmat avaimet onneet.
25. Mikä on/olisi mielestäsi hyvä ikäero lapsille? Onko tämä teidän tyttöjen ikäero mielestäsi passeli?
Tähän on aika vaikeaa vastata, kun en tiedä kuin tästä ikäerosta. Kaikissa on varmasti puolensa. Itselläni oli ajatuksissa, etten ”uskalla” ajatellakaan toista alle kolmen vuoden ikäerolla – kakkonen syntyi samalla viikolla, kun esikoinen täytti 3, eli toiveeni kuultiin jossain ylemmällä taholla. Tässä iässä ensimmäinen on vaipaton, nukkuu yönsä heräämättä, syö itse, on käynyt jo pitkään kerhossa ja leikkiikin pätkiä itse. Toisaalta oma tahto ja uhma ovat kovia, eli isompi tai pienempi ikäero voisi vaikuttaa tähän. Toivon että tytöistä olisi vielä jatkossa toisilleen seuraa, mikä puoltaa taas pienempää ikäeroa. Mutta oman jaksamisen kannalta tämä kolme oli meille minimi, kun ensimmäinen valvoi yönsä 2,5 vuotta ja meillä oli muitakin isoja projekteja vauvavuoden yhteydessä.
Nyt kun olen tyttöjen kanssa yksin, olen miettinyt että iso ikäero (tyyliin 6 vuotta) olisi helpompi, toisaalta vain pari vuotta eteenpäin ja tilanne on jo varmasti helpompi. Ja kun olin yli 30-vuotias ekan saadessani, ei kovin suuria ikäeroja uskaltanut odotella.
26. Oletko saanut blogin kautta ystäviä? Jos et, haluaisitko vai tuntuisiko oudolta?
Olen ja olen siitä todella iloinen! Ei tunnu yhtään oudolta ja aivan ihaniin tyyppeihin olen saanut tutustua! <3 Tämä alla oleva kuva on otettu maanantaina, kun ihana Saara poikineen kävi meillä. Molempien lapset ovat saman ikäisiä ja Saara on jotenkin samalla aaltopituudella (ja samassa elämäntilanteessa), toivoisin niin että asuisimme lähempänä ja voisimme nähdä nyt mammahommissa useammin! Saaran näin ekaa kertaa kaksi vuotta sitten blogitapahtumassa Hämeenlinnassa ja muistan ihailleeni hänen haalariaan. Sittemmin olen kyläillyt heillä, on menty yhtä matkaa blogitapahtumiin ja käyty brunssilla Tampereella. Viime kesänä oltiin yhdessä raakakakkukurssilla ja talvella odotettiin kakkosia yhtä aikaa. <3 Tässä siis yksi esimerkki blogiystävästä!
27. Onko teillä jotenkin erityisesti mietitty miten huomioitte isosiskoa kun vauva tuli taloon, ettei synny liikaa mustasukkaisuutta ja esikoinenkin saa tarvitsemansa huomion?
Ihan näillä perusjutuilla, eli otamme häntä yksin mukaan tekemisiin (kävin isyysloman aikana mm. muskarissa vain esikoisen kanssa, isä teki paljon lapsen kanssa kaksin). Kyselen haluaako hän auttaa vaipanvaihdossa tms., halaamme ja kerromme että hän on meidän aarre. Koville tämä elämänmuutos on ottanut, se ei onneksi purkaudu vauvaan vaan vanhempiin ja huomionhakeminen on aikamoista. Hän nauttii myös suuresti jos pääsee äidin kanssa kaksin vaikka kauppaan, joten pienet jutut ovat hyvin suuria!
Koska en ehtinyt etsiä muita kuvia, laitoin tähän postaukseen kuvat, jotka otettiin 6 päivää ennen pienen syntymää. Osallistuimme lastensynttäreille ja minä hikoilin juhlien ajan kovissa supistuksissa, olin hyvin väsynyt enkä hiuksiakaan jaksanut laittaa. Mutta olkoot nämä kuvat muistona noista viimeisistä mahapäivistä! Ja hei, tuo mekko on vielä myymättä, kuka haluaisi?
Kiitän teitä kaikkia kysymyksistä, niitähän tuli lopulta aika läjä. <3 En olisi ikinä arvannut kysymysten sisältöä etukäteen, vaikeita heititte kehiin! Toivottavasti saitte vastauksista jotain irti!
Mukavaa torstain jatkoa kaikki ihanat siellä ruudun takana!