Kuten olenkin joskus kertonut, olen syntynyt ja asunut lapsuuden Helsingissä. Ehkä siksi nämä vanhat kivitalot siellä edustavat minulle jotain lapsuudesta, sillä aina niitä katsoessa sydämen täyttää haikeus. Sellainen hassu tunne, jota ei osaa selittää. Kuin palanen minusta olisi aina Helsingissä ja kivitalot muistuttavat siitä ajasta, kun elämä oli vielä huoletonta. Halusinkin viime viikonloppuna siellä ollessa ehdottomasti ottaa kuvia, joihin päätyisi taustalle jotain mikä kertoo, että ollaan Helsingissä, eikä Tampereen punatiilien seassa.
Olen pitkään ihaillut Home at lastin Tarun kirpparilöytöjä, oletteko seuranneet millaisia vaatteita hän niiltä löytää? Kysyin Tarulta kirpparivinkkejä Helsinkiin ja hän ehdotti mm. jäähallin kirppistä, jossa piipahdimme lauantaina. Paikka olikin paljon pienempi kuin olin odottanut ja teimme tasan yhden löydön, mikä olikin sitten aika hyvä löytö: Pariisin Disneylandista tuotu vaaleanpunainen huppari, kokomerkintä 4 vuotta, siisti ja nypytön. Täysin sopiva meidän rinsessalle ja valmistauduin henkisesti tinkimään sen meille, kunnes kuulin mitä myyjä siitä pyysi. EURON. Todella siististä hupparista. Oh, ovatko Tampereen kirpparihinnat pilvissä, kun tuntuu ettei niistä irtoa eurolla mitään?
Kuvat räpsittiin jäähallin läheisyydessä ja niistä näkee sen mistä valitin, mammavaatteet eivät vain istu ja tuovat olemukseen väkisin ”lisäkiloja”. Olen lisäksi tämän viikon maannut lenssun kourissa, joten nyt olen varmaan kerryttänyt aikamoisen turvotuksen oikeastikin, mutta minkäs teet kun ääntä ei ole eikä liikkumaan pysty. Tein munauksen, enkä testannut näitä kahta mammapaitaa yhdessä ollenkaan ja totesin sitten Helsingissä, etteivät toimi yhdessä millään, mutta muuta ei ole mukana. Kyllä pitkänmalliset normivaatteet vaan näyttävät paremmilta. Sivukuvassa näkyy paljonko löysää/ylimääräistä kangasta paidassa on.
Nyt aletaan olla aika epämukavuusrajoilla näiden asukuvien kanssa, mutta olen henkisesti myös valmistautunut siihen, että joku tulee huomauttelemaan turvotuksesta. :D Näillä vaatteilla näyttääkin ihan möykyltä. Pukeutuminen on kuitenkin kivaa ja tämä harrastus kiva, joten en ihan heti pysähdy, vaikka näytänkin jo aika isolta. Sanoin juuri lauantaina Ennin kengissä bloggarille Ennille, että pakkohan niitä kuvia on nyt ottaa ku ”saa” olla iso, enhän minä pienen vauvan äitinä halua olla kameran edessä. Esikoisesta kroppa alkoi olla kuosissa kun hän täytti vuoden, eli saas nähdä miten tämä homma kohta tyssää. Ja loppujen lopuksi, mitäpä väliä tällä asialla taas on.
Kävimme muuten Helsingissä testaamassa myös Stockan alakerrasta löytyvän Espresso Housen, jossa oli kauhea kuhina, palvelu ei oikein toiminut vaan kaikkia annoksia annettiin sieltä täältä tiskin yli ja kaikki syötävä oli aikamoista överiä. Miehen belgialainen suklaakahvi oli kyllä paras, siellä oli suklaata alla ja päällä ja kahvia sai etsiä. Brownieta pystyin maistamaan pienen palan, se oli täysin voin makuinen möykky. Tee sentään oli hyvää, vaikkakin pussiteetä. Oletteko testanneet kyseistä kahvilaa? Noin periaatteessa näytti kivalta, mutta lauantaipäivänä aikamoinen kaaos.
Mitä pidät sinisestä asusta, jos epätäydellistä istuvuutta ei huomioida? Onko kukaan muuten tulossa Matkamessuille? Toivon todella, etteivät junat jumita tai että kuntoni kestää jo. Moikataan jos tavataan siellä, kivaa perjantaita!
P.S. Ensi viikolla tulee täyteen 4 vuotta bloggaamista, synttäriarvonnat odottelevat siis siellä!