Meillä on tapahtunut jotain kummaa. Asukuvauksen myötä mies on ostanut valokuvauskirjan, tutkinut netistä erilaisia valokuvaussivustoja ja harmittelee, että kun kuviin tulee näin pimeään aikaan usein ”racoon eyes” eli silmät jäävät tummiksi. Minä vain ihmettelen, että enpä ole huomannut. Postissa on tullut erilaisia filttereitä ja hän on näyttänyt minulle kuvia, miten kasvoja tulisi kääntää valoon ja lista jatkuu. Yritän kuunnella ja oppia ja käänsin päätäni lauantaina kuvia räpsiessä. Tulos on tokavikassa kuvassa. Repesin itsekseni, kun tuli niin luonnoton olo.
Sunnuntaiaamuna mies kysyi, onko asukuvaustoiveita tälle päivälle. Olen todella hämmentynyt, vaikka toki kiitollinen enkä todellakaan valita, ihan mahtavaa saada näin omistautunut kuvaaja! Tästä bloggaamisesta on tullut puolivahingossa kuin yhteinen harrastus tämän valokuvaushomman myötä!
Ainoa mitä meillä ei ole on aika. Aikaa kuvata pihalla on lähinnä viikonloppuisin ja silloinkin se pitää tehdä salamannopeasti, sillä pikkuneiti ei jaksa odottaa. Mies olisi mielellään pidempäänkin näissä kuvissa pyöritellyt asetuksia ja salaman käyttöä pihalla, mutta käsky kävi ja matka jatkui. Ja kelikin on mitä on, eli alkaa niin kuvattava kuin kuvaaja jäätyä pihalla. Tuohon käytettyyn aikaan nähden olin tyytyväinen lopputulokseen.
Asu toimi niin lauantaipäivänä kaupungilla kuin illalla TRE-blogien pikkujouluissa. En jaksanut sen enempää pikkujouluasuun panostaa, koska tiesin lähteväni aikaisin kotiin ja tässä oli hieman kuitenkin blingblingiä matkassa!
Odotuksessa ollaan nyt lähempänä kolmosella alkavia viikkoja kuin puoliväliä (niin mahtavaa! :)), joten alkaahan se näkyä vaatteissa. Jos nostan käsiä, alkaa aluspaita vilkkua, kuten yksi kuvista paljastaa. Mutta kun käytti koko esikoisen odotuksen ajan trikoopaitoja/mammapaitoja, äitiyshousuja ja huivia kaulassa, en ole vielä valmis vaihtamaan mammapaitoihin! Kyllästyin niin totaalisesti siihen komboon jo kerran.
Kauppojen ikkunat ovat nyt pullollaan jouluvaatteita sekä kimalletta ja itselleni tulee kummallinen tarve saada ”jouluvaatetta”. Miksi? Kun niitä käyttäisi pari päivää? On se hyvä ettei tällä hetkellä viitsi paljon vaatekaupoilla pyöriä, sortuisin vielä ostamaan jonkun säihkyvän poropaidan tai vähintään jouluntoivotukset pitäisi paidassa olla. Jouluhulluus iskee näköjään ja kovaa! Onko kenellekään muulle käynyt näin?
Iskeekö kimalteleva Mikki sinuun? Itse viihdyin asussa mainiosti, sillä tunsin itseni jotenkin fressimmäksi kuin telttamekoissa, nuo farkut ovat ihanat!
Kuka muu oli pikkujouluissa viikonloppuna? Vaikka meillä oli superpieni edustus Tre-bloggaajia paikalla, niin ilta oli todella mukava, siitä lisää myöhemmin! Iloista uutta viikkoa, ensi viikolla on hei joulu! MITÄ! Ja ainakin meillä tällä hetkellä maa valkoisena!