Bongasin viime viikolla Emmin blogista tiedon, että Tammelan uusi turkkilainen ravintola Malabadi on avattu ja siellä tarjoillaan sunnuntaina brunssia. Heti ensimmäisenä mahdollisena brunssipäivänä meidän piti siis totta kai olla paikalla kokeilemassa! Hieman vaikeuksia se teetti, sillä sunnuntaiaamuna niin nettisivuilta kuin Facebookista puuttui tieto, monelta brunssia on tarjolla ja mihin hintaan. Soitimme ravintolaan ja vastaus kuului: brunssi on tarjolla sunnuntaisin klo 11-17 ja hinta 14,50 euroa aikuiselta, lapsi 5 euroa. Ei paha ajattelimme ja suuntasimme paikalle Tammelantorin kupeeseen.
Ihastuin jo ulkopuolelta paikan sisustukseen. Turkoosi on yksi lempivärejäni ja turkoosin sävyissä hehkuva terassi näytti auringonvalossa ihanan raikkaalta tumman Tsaari-ravintolan jälkeen. Ovella tuli fiilis, että astumme välimerelliseen maailmaan; kaikkialla oli ihanan vaaleita sävyjä, ravintola oli raikas ja avara. Nappisuoritus sisustuksessa siis! Meidät otettiin myös välittömästi ystävällisesti vastaan, mistä tulee aina tervetullut olo. Vaikka ravintola oli juuri avattu, siinä näkyi tietynlainen valmius, mikä varmasti johtuu Hervannassa sijaitsevasta Malabadista: tässä ei oltu ensimmäistä kertaa ravintolaa pitämässä!
Koska brunssia tarjoiltiin ensimmäistä kertaa, oli kuulemma vielä vähän hakusessa millaiseksi brunssipöytä muodostuu. Tällä hetkellä siitä löytyi monenlaisia kylmiä salaatteja, lämpöisinä ruokina lammasta ja kanaa sekä niin hyvää pizzaa, etten ole pitkään aikaan syönyt! Myös lapselle löytyi kivasti vaihtoehtoja. Jälkkäriksi saimme valita baklavan tai mango-passionjuustokakun ja me teimme niin kuin aina; otimme molemmat vaihtoehdot ja söimme puoliksi. Juustokakku oli ihanan raikas, mutta omaan makuuni baklava on aina ollut liian äkkimakeaa.
Seisovan pöydän puolella oli hyviä makuja, tykkäsin erityisesti kananmunasalaatista pizzan lisäksi ja mies kehui vielä autossakin lammasta, sanoi sen olleen todella mureaa eikä missään nimessä villasukkalammasta (tämä taitaa olla kaikkien pelko lammasta tehdessä). Uskoin, että nappiin on mennyt, kun hän sitä useampaan otteeseen kehui, harmi että ruokarajoitteisena en sitä voinut maistaa. Tytär ei suostunut maistamaan kun kuuli sen olevan lammasta, vaan komensi isäänsä ”ei saa syödä Latea, ei saa syödä Timppaa” ja pysyi kanassa. Kyllä kuulkaa vähän nauratti. :D
Sen lisäksi, että hyvän makuinen ruoka, kaunis sisustus ja kohtuu edullinen hinta miellyttivät, täytyy palvelusta antaa ihan sata pistettä. Meiltä käytiin useamman kerran kysymässä maistuuko, omistaja kysyi monta kertaa tyttäreltä onko hyvää ja lupasi jälkkäriä, jos hän syö lautasensa tyhjäksi. Harvoin tällaista sydämellisyyttä ja ystävällisyyttä saa ravintolassa osakseen. Kun lähdimme ja tyttäremme vilkutti sanoen ”kiitos hei!”, tiskin takana seisoi kolme tarjoilijaa hymyilemässä ja vilkuttamassa. Voi kun tuosta tilanteesta olisi saanut kuvan, se oli niin hellyttävä ja iloinen hetki. Varmasti palaamme tänne, sillä lueskelin listaa monta kertaa läpi ja sieltä nousi monta vaihtoehtoa, mitä haluaisin testata! Kaikki meni siis enemmän kuin nappiin, jos jotain nokan koputtamista jäi, niin se oli musta tee; tarjolla ollut Pu Ehr ja Yellow Label eivät innostaneet, mutta se ei onneksi kokonaisuutta pilannut!