Pinkkejä palloja Helsingissä

Onkohan kukaan koneen ääressä vai kaikki mökeillänsä? Minäkin olen juhannuksenvietossa, mutta ajastin teille yhden asupostauksen. Tuntui liian pitkältä pitää useamman päivän postaustauko (hmm, koukussa). Nämä kuvat ovat itse asiassa jo kuukauden takaa. Tuo lauantaipäivä oli aurinkoinen, kun vierailimme ystävien luona pääkaupunkiseudulla ja lainasimme lopulta naapurista aurinkorasvaa, päivästä tuli niin lämmin! Se oli jotenkin lupaus alkavasta kesästä. Ajattelin, että kesäkelien tullessa en viitsi enää näitä takki/huivi/neulekuvia tänne tuoda, mutta mitä vielä. Tässä asussa voisi mennä aivan hyvin nytkin.

 



 

Tuo suihkulähde on valtavan viehättävä ja näiden kuvien myötä minun tuli ikävä Helsinkiä. Sitä, että pääsin sinne vähintään kerran kuussa ja sain tutustua kaupunkiin paremmin. Siellä kuitenkin moni asia muistuttaa lapsuudesta, Helsingissä olen syntynyt ja lapsuuteni asunut. Voi sitä riemua, kun pienenä seisoi ratikan keskiosassa ja lattia liikkui mutkissa!

Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että minun on aina ikävä jonnekin. Kun palasimme vaihto-opiskelusta Englannista, sydämeni muljahti jokaisesta brittisarjasta televisiossa. Thaimaan jälkeen oli vaikeaa katsoa dokumentteja merestä ja miettiä, että vietin pinnan alla kaikki vapaapäiväni. Tampereella on ikävä Jyväskylään ja Jyväskylässä Helsinkiin jajaja… Mikäköhän tämän ilmiön nimi on, olen aina pakkaamassa laukkua ja suunnittelemassa siirtymistä jonnekin.

neule Benetton/farkut Gina Tricot/ huivi Desigual/ takki Seppälä/ kengät Converse/ aurinkolasit KappAhl/ korvikset Aarikka

 

Asu aurinkoisena toukokuun päivänä oli valittu silmällä pitäen pitkää päivää ja sitä, että kävelisimme paljon. Tuo pallopaita oli aikanaan ihan suosikki, alkaa olla vähän venynyt ja vanunut vuosien saatossa.

 

Tunnistaako joku muu itsessään tuon kaipauksen aina jonnekin?

 

Jatketaan juhannuksen viettoa, toivottavasti se on sujunut kaikilla kivasti!