Keski-Suomessa juhlimmekin ihanan sään vallitessa. Oli perhe ja perhetuttuja, aurinko ja mielettömän hyvää ruokaa. Soiva ilmapallo oli hitti. Minun isäni on kai jo tullut miehen ikään, mutta mieleltään hän ei taida kasvaa aikuiseksi ikinä. Kuulin sivukorvalla lauantaina hänen puhuvan, että hän ei vaan jaksa olla vakava (tätä oli pyydetty mm. työpaikan kuvauksessa). Ehkä juuri tuota piirrettä rakastan isässäni eniten, lapsenmielisyys täytyy säilyttää. Hän on ihminen, jolle voi hyvin viedä lahjaksi soivan ilmapallon ja prinsessakortin (tyttären valitsema), eikä se aiheuta edes ihmetystä. Jalkapallokakkuakin oli.
Vaihdoin iltapäivällä mekon päälle, mutta tämä asu oli lauantaiaamupäivän sekä sunnuntain valinta. Mietin, että äiti kommentoi varmasti rikkinäisiä farkkuja ja emme päässeet edes sisälle asti, kun ensimmäinen kommentti rikkonaisista housuista oli jo tullut. Vaikka eivät äidille pudonneet, niin itse tykkään kovasti rikotusta farkusta näin kesän korvalla. Tykkäisin myös kovasti käyttää ballerinoja, mutta näytän niissä aina jotenkin hölmöltä, ihmeen p***jalkaiselta. Miksi ne näyttävät muilla kivoilta?
Tässäpä vielä teille kakkua torstain piristykseksi, olkaapa hyvä! :)
