Parempi mieli

16.5.2015
Mistä parempi mieli tulee? Tähän on varmaan lukematon liuta vastauksia ihmisestä riippuen, mutta minulla yksi suuren suuri hyvän mielen tuoja on liikunta. Rakastan sitä niin uskomattoman paljon, etten osaa edes sanoin kuvailla. Ja nimenomaan rakastan ryhmäliikuntaa, sitä ohjaajien kannustusta ja musiikkia. Ikinä minusta ei tulisi yksinäistä puurtajaa, joka kävisi lenkeillä yksin. Toisaalta yksinhän ryhmässäkin on, mutta ohjaajan kannustus on välttämätöntä ja saa minut yleensä aina tekemään kovempaa, kuin olisin muuten tehnyt.

Yksi ihan mahtava liikuntasuoritus tuli tehtyä helatorstaina, kun GoGo järjesti kolmatta kertaa putkeen hyväntekeväisyysmaratonin. Viimeksikin olin mukana ja siitä kirjoitin vuosi sitten blogiini.  Tällä kertaa tunti oli toteutettu hauskasti; puoli tuntia yhtä lajia, mutta miksaten niin, että joka toinen biisi oli eri lajia! Eli ensimmäinen tunti vuoroteltiin combatia ja sh’bamia, seuraava mentiin bodystepillä ja bodyvivellä, väliin puoli tuntia bodypumpia ja sitten miksattiin grit cardiota sekä CXWorksia. Puolivälissä tätä settiä luovutin, olin jumpannut 3h 15 minuuttia täysillä ja olin niin hapoilla, etten saanut liikkeitä enää tehtyä puhtaasti. Vanhoja biisejä, 10 iloista ohjaajaa, sali täynnä jumppareita, mieletön meno ja rahat hyväntekeväisyyteen, aivan mahtavaa!

 

Energiaa puhkuen vetäisin maratonin jälkeen päälleni iloiset vaatteet ja lähdimme ystävillemme kylään. Matkalla nappasimme asukuvat, joista tuli ihanan kesäiset verrattuna siihen, että keli on oikeasti aika jäätävä tällä hetkellä. Tuplahyvämieli, jumppasetti ja ystävät! Perjantaina kroppa olikin aika ryytyneen oloinen ja energiavaje painoi, mutta torstaina olin vielä vauhdissa!

 

Näistä kuvistakin tuli iloinen mieli, kun näkee kuinka luonto on puhjennut kukkaan. Olen käyttänyt ihan liikaa aikaa viime aikoina kaiken turhan pohtimiseen. Kun mieli on synkkä (asioiden vuoksi, jotka jäävät blogin ulkopuolelle), sitä alkaa pyöritellä kaikkea ihan epäoleellista. Olen mm. pähkännyt, miksi selkeästi paljon facebookissa aikaa viettävä ystäväni ei ikinä tykkää tai kommentoi juttujani, vaikka päivittäin näyttää muiden ystäviensä jutuista tykkäävän tai niihin kommentoivan. Mikä minun jutuissani mättää? Olen pähkännyt, millä saisin blogiani enemmän lentoon ja verrannut itseäni ihan liikaa muihin. Miettinyt miksi joku yritys nostaa toisen blogin jutun sivuillensa, mutta ei minun. Miksen kelpaa? Sitten taas tajunnut, mikä tässä elämässä oikeasti on oleellista. Se on se elämä somen ulkopuolella. Ystävät, liikunta ja perhe. Niillä pääse jo hirmuisen pitkälle. Miksi sitä kuluttaa aikaansa murehtimalla jonninjoutavia asioita ja sitä, kenelle ei kelpaa, eikä keskity vain niihin, joille kelpaa ja jotka rakastaa? Teettekö muut tällaista someahdistelua?

 

farkkuhaalari Only/toppi Vila/kengät H&M/

korvikset Poola Kataryna/aurinkolasit KappAhl

 

Helatorstai oli iloinen päivä ja kivaa, että siitä jäi nämä kesäiset kuvatkin muistoksi. Farkkuhaalarissa olo on aina jotenkin pirteä ja lapsekas, tykkään! Onko muita haalarin ystäviä?

 

Iloista viikonlopun jatkoa jokaiselle, keskitytään elämän iloisiin asioihin!