Kuulkaa. Mietin eilen, että sitten kun sata lukijaa napsahtaa rikki, taidan järjestää jonkin arvonnan sen kunniaksi. Ja tänään kun avasin blogin, teitä seuraajia komeileekin blogin laidassa 101. WAU! Tervetuloa mukaan kaikille uusille, olen iloinen että löysitte tänne! :) En tiedä miksi tulee aina tuijotettua tuota seuraajalukuja, koska osa seuraa blogilistan kautta ja niin edespäin.
Satasen rikki paukkumisesta siirrytään toiseen lähes sata vuotta vanhaan, nimittäin Nansoon. Vuonna 1921 perustettu Nanso taistelee tällä hetkellä selviytymisensä kanssa ja muutama viikko sitten Yle esitti dokumentin Avec Tastula, jossa kuvataan vuoden ajan Nanson työntekijöiden elämää. Dokumentissa ihmisiä irtisanotaan leikkaajana työskentelevän Maaritin ympäriltä ja toimitusjohtajakin menettää yöunensa. Päädyin katsomaan ohjelmaa ja pyörittelemään Nanson tarinaa eilen, kun kirjoitin artikkelia opiskeluja varten. Olen useamman kerran blogissakin tuonut Nansoa esille, sekä sitä, kuinka se itsellenikin tarkoitti aiemmin lähinnä äidin yöpaitaa. Itse asiassa lähes ensimmäinen blogitekstini kolmisen vuotta sitten käsitteli aihetta.
Tuli niin surku hiipuvan Nanson ja sen työntekijöiden puolesta (kuvitelkaa nyt, 46 vuotta samassa firmassa, mitä uria ihmisillä siellä onkaan!), että halusin tänään pukeutua Nansoon. Tätä mekkoa hehkutin blogissani kesällä 2012 ja sen myötä kävin ostamassa samaisen mekon äidilleni ja lapseni kummitädille. Kyse ei siis mielestäni olekaan siitä, että Nanso ei tekisi kestäviä ja kauniita vaatteita, vaan siitä, etteivät ihmiset löydä sitä. Ja ovatko ihmiset valmiina maksamaan kotimaisesta vähän enemmän, siitä että neulos tehdään ja värjätään täällä Pirkanmaalla, Nokian tehtaalla?
Jos jokainen suomalainen ostaisi kotimaista työtä 10 eurolla enemmän kuussa, saataisiin Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa. Mielestäni tuo summa on jo aika paljon vaadittu, mutta jotain pitäisi tehdä, ettei kaikki vaatevalmistus ja siihen liittyvä osaaminen lähde Suomesta. Lähes 100 vuotta Nokialla vaikuttaneen Nanson soisi pysyvän pystyssä jatkossakin. Siksi tänään pukeuduin Nanson Alla puun-mekkooni ja kuvasimme sitä pirkanmaalaisuuteen sopivasti hotelli Tornin Moro-baarissa.
Löytyykö omasta kaapistasi Nansoja? Oletko valmis maksamaan enemmän kotimaisesta?