*yhteistyössä art4U
Minulla on aika paha valkoisen seinän kammo, haluan seiniin väriä, tapettia tai tauluja. Yläkerran käytävässämme oli molemmin puolin pätkä valkoseinäistä käytävää ja halusin keksiä sinne jotain piristystä, sillä se ei tuntunut kodikkaalta. Käytävä on niin kapea, etten halunnut sinne mitään ulkonevaa kuten hyllyjä, ja taulutkin olisivat vieneet tilaa sekä vaatineet reikiä seiniin. Ratkaisuksi halusinkin sisustustarran, mutta millaisen?
Olin innoissani kun pääsin tekemään yhteistyötä art4U:n kanssa, sillä heiltä on myös paljon blogissa näkynyt NYC-aiheinen tapettimme. Tiesin, että löydän heidän valikoimistaan kivan tarran, mutta miten se päättäminen onkin niin vaikeaa? Tietyn mittainen pätkä seinää ja puoliväliin asti tuleva puupaneeli rajasivat tietysti monta vaihtoehtoa pois, mutta pyörittelin mielessäni myös korkeaa tarraa vastapäätä paneeliseinää. Lopulta valitsin Jukka Rintalan piirtämän Malvat-tarran*, johon ihastuin jo vuosi sitten tutustuessani art4U:n tarjontaan messuilla. Pähkäsin ja pähkäsin vielä tarran väriä, sillä niitäkin oli loputtomiin, mutta päädyin turvalliseen mustaan.
Tarra saapui siistissä paketissa, mukana oli selkeät asennusohjeet, lasta asennusta varten sekä pieni harjoittelukuva. Kun tarra oli hetken aikaa oiennut painon alla, päästiinkin asennuspuuhiin. Suoruus tarkastettiin vatupassilla ja tarra laitettiin väliaikaisesti kiinni maalarinteipillä ja sitten mieheni alkoi sitä huolellisesti lastaamaan seinään. Kun tarra oli ollut tunnin verran taustapaperin kanssa paikallaan, alkoi päällä olevan paperin irrotus.
Lopputulos on mielestäni ihana, tarra tuo käytävään ajatonta ja klassista taidetta juuri haluamallani tavalla. Jos tarran haluaa poistaa, sen voi tehdä ilman naulanreikiä seinässä ja kuva ei pienentänyt jo ennestään kapeaa käytävää. Mieheni kehui asentaessa 3M-tarran olevan tukevaa sekä hyvälaatuisen oloista ja ohjeet asentamiseen olivat selkeät. Ainoa kompastuskivi meinasi olla kuvion muoto, sillä kuten lähikuvista näkyy, tarra on monesta kohtaa ”röpelöinen” ja nuo kohdat lähtivät helposti repeämään taustapaperia poistettaessa tai ikään kuin kiertyivät itsensä ympäri. Tarran asennus vaati siis todella tarkkaa ja pitkäjänteistä toimintaa kuvavalinnasta johtuen, mutta nyt kun se on paikallaan en voi kuin a) ihailla sitä ja b) kiittää pitkähermoista aviomiestäni!