Haukkaa haukkaa hedelmää, omenaa tai…!

Niin, sitä omenaa vain. Omppuja on riittänyt kahdessa pihapuussa valtavasti, niitä on soseutettu, annettu niin äidille, veljelle kuin kaverille ja väännetty omenapannaria. Taaperon lenssu ei edelleenkään ota parantuakseen, vaikka 1,5 viikkoa on sairastettu ja iloksemme olemme nyt molemmat miehenkin kanssa lenssussa. Mitäpä sitä siis muuta tekisi, kuin leipoisi ja soittelisi sitten hädissä syömäreitä paikalle.

 

Nappasin nämä molemmat ohjeet facebookin newsfeedistä, minne kaverit olivat niitä laittaneet. Omenakakku muodostui näistä suosikiksi, sillä se oli ihanasti erilainen kuin tavallinen omenapiirakka.

Kinuskilla aateloidun omenakakun ohjeen löydät täältä. Oma versioni on paljon lättänämpi, sillä irtopohjavuoka oli suurempi kuin ohjeessa. Harmittelin aluksi etten tajunnut tehdä isompaa taikinasatsia, mutta eilen kylässä ollut kaveri totesi ”tässä lättänässähän on paljon enemmän sitä asiaa”. Totta! Ei siis kuivaa pohjaa, vaan mehevää omenaa ja ranskankermapäällyksenkin laitoin tuplana. Eikä ohjeen 3 dl omenaakaan riittänyt mihinkään, taisin laittaa vähintään tuplat sitäkin. Lisäksi oikaisin kinuskin kanssa (äitini keittiöpainajainen on köksäntunnilla tehty kinuski ja olen kuullut tarinan pohjaan palaneesta kinuskista niin monta kertaa etten uskalla edes kokeilla tehdä sitä!) ja ostin sen valmiina kaupasta. Manteleista en tykkää, joten itsekkäästi jätin nekin pois.

 

Perään tein Kinuskikissan ohjeella piparkakkupojan piirakkaa. Kaapista ei ykskaks piparkakkumaustetta näin elokuussa löytynyt, joten heittelin fiilispohjalta kanelia, neilikkaa sekä kardemummaa sekaan. On muuten neilikkainen piirakka. ;) Ja sen verran murenevaa, ettei kovin kaunista annoskuvaa saanut aikaiseksi, mutta maistuvaa tämäkin ja oi voi sitä tuoksua joka keittiöön levisi, sai jouluihminen fiilistellä!

Matkalla uuniin.

 

Mitä ihanaa itse olet keksinyt omenoista vai oletko syönyt ne sellaisenaan? Ihanaa alkavaa viikonloppua itse kullekin!