Luettuani Dahlian postauksen matka-asusta, tuli mieleeni oma asuni muutaman viikon takaa matkallamme Kroatiaan. Rakastan sitä tunnelma, mikä lentokentällä on. Kuulutuksia, ihmisiä menossa eri suuntiin, hälinää, tax free-kauppoja (vaikka monesti niissä ei tule edes käytyä), sitä ihanaa tunnetta kun tietää reissun olevan alkamassa. Vaikka Pirkkalan lentokentältä onkin kätevää tamperelaisena lentää, olen silti ihan tyytyväinen, että Norwegian lentää Helsinki-Vantaalta. Siellä saa kunnon lähtötunnelman aikaiseksi, kentästä on muodostunut upea kaikkien uudistusten myötä. Voin ihan rehellisesti sanoa, että menee suosikkilentokenttien joukkoon. Yksi kivoimmista taitaa olla Amsterdamissa, odotin siellä Tansaniaan lentäessäni yksinäni viiden tunnin ajan ja tekemistä riitti niin paljon, että melkein harmitti kun piti jatkaa matkaa. :D

Thaimaassa asuessamme teimme reissuja mm. Indonesiaan, Malesiaan ja Singaporeen ja totuin, että niin kentällä kuin koneessa on järjettömän kylmä ja ilmastoinnit huutavat täysillä. Opin siis pukeutumaan huppariin ja ottamaan huivin matkaan. Voi elämä sitä lentoa, kun denguekuume alkoi ilmoitella itsestään ja kuume nousi koneessa kohti 40 astetta ilmastoinnin ollessa täysillä. Tärisin niin horkassa, että pelkäsin jäätyväni ennen kuin olimme perillä. Lentohan kesti hurjat 60 minuuttia. Tämän jälkeen olen siis jatkossakin pukeutunut todella lämpimästi mutta mukavasti lennoille ja saanut todeta, että Euroopassa ei jäädytetä kenttiä ja koneita samalla tapaa ja jakku oli tässä asussa molempiin suuntiin aivan liikaa, tennaritkin hiostivat vähän liikaa.

Olen kyllä äärettömän hyvä eksymään aiheesta. Siihen matka-asuun siis. Se koostui maksimekosta ja jakusta, tässäpä kännykällä räpsäistyt kuva. Otsikko liittyy kuvissa näkyvään tekstiin, onhan Helsinki synnyinkaupunkini mutta muut kaupungit sitten enemmän sarjassamme ”my city”.