Makunautintoja Porvoossa

Juu, kävimme Brunbergin tehtaanmyymälässä ja ei, emme ostaneet suukkoja mutta toffeeta kylläkin. Sivuutan nyt kuitenkin suukot ja suklaat ja keskityn vanhan kaupungin tarjontaan. Ravintoloita kaupungissa on vaikka millä mitalla, valitsimme ruokapaikaksemme Johan’sin kaverin suosituksesta ja myös siitä syystä, että halusimme joen varteen. Ravintola on auki kesän ajan ja toimintaa on ollut vuodesta 2010.

Johan’s oli tyhjää täynnä kun menimme sinne klo 11.55, mutta täyttyi nopeasti heti puolenpäivän jälkeen. Tykkäsin kovasti miljööstä jossa ravintola sijaitsee, sisäpihalla joen varressa, mihin aurinko ihanasti paahtoi helteisenä kesäpäivänä.

 

 

Alkupalaksi söin savustettua haukea ja miehellä oli toast skagen. Aivan ihanat alkupalat molemmilla! Pääruoka oli sen sijaan hieman tylsempi, oma mansikka-vuohenjuustosalaatti oli perusvarma, miehen lihapullia sisältänyt salaatti kuulemma ihan ok. Harmi, sillä alkupalat antoivat odottaa enemmmän! 

En tiedä johtuiko helteestä vai mistä, mutta palvelu Johan’sissa oli mielettömän hidasta. Tilasimme ruokamme ravintolan ollessa tyhjä ja suunnittelimme syövämme, kun taapero vielä nukkuu. Vielä mitä, päikkäritkin ehtivät loppua ennen kuin ruokiamme näkyi. Lisää juotavaa ei myöskään tarjottu ja kaiken kaikkiaan palvelusta jäi aika jähmeä kuva.

Pala historiaa Johan’ssissa.

 

Mahat täynnä lähdimme etsimään jälkiruokaa, sillä halusimme testata kahviloita sen sijaan, että olisimme syöneet samassa paikassa jälkkärinkin. Suuntasimme kulkumme viereiselle Välikadulle Kahvila Helmeen, missä söimme ihastuttavalla sisäpihalla sitruuna-marenkikakkua ja joimme teetä.

Kahvilassa Helmessä majaili kaksi hauvaa. Joku oli ihastuksissaan!

 

Seuraavaksi mies joi kahvit Paahtimossa, mistä saa kuulemma Porvoon parhaat kahvit. Espresso oli kuulemma vahvaa, muttei herättänyt ihmeempiä tunteita. Paahtimo sen sijaan yllätti sillä, että luulin sen olevan kahvila, mutta sehän olikin enemmän pubi, jossa oli valtava viini-, siideri- ja olutvalikoima!

 

Seuraavaksi lompsimme Cafe Cabrioleen kakunkuvat silmissä. Ja siellähän se kakkutaivas oli, mikä valinnanvaikeus! Oli juustokakkua, suklaakakkua, marenkia, ties mitä. Päädyimme ottamaan palan raperperi-mustikkajuustokakkua ja olihan se aivan ihanaa.

 

Tämän jälkeen olikin hyvä vyöryä sinne maauimalaan, apua. Nälässä ei Porvoossa tarvitse olla ja testattavaa piisaa sen verran, että suosittelen kaupunkiin menemistä nälkäisenä!