Kumppareissa Hämeenlinnassa

Nyt olen kyllä päässyt oikein muodin huipulle, lähdin nimittäin kumppareissa ihmisten ilmoille. Oli sadetakki, lapaset ja kumpparit ja kaverini totesi, että vanhemmuus on selkeästi saanut pukeutumisen lipsahtamaan järkevän puolelle. Sen kerran kesässä kun äiti lähtee johonkin, vihmoo vettä ja on hurjan viileä. Mutta ei palellut eivätkä jalat eivät kastuneet, joten eikö tämä ollut ihan hyvä asu? Farkutkin lököttävät, koska pelkoni etten enää mahdu omiin vaatteisiini vaihtui siihen, että housuni ovat liian isoja.

Oli muuten hauskaa törmätä sattumalta Shoe loverin Anskuun Hämeenlinnassa!

 

Toppi Vila, farkut Ellos, kumpparit Guess, pääpanta Agatha Ruiz de la Prada

 

Yötä olimme Sokos hotelli Vaakunassa ja ajattelimme syödä kätevästi hotellin ravintolassa. No, kasvisrisottoni oli kyllä ehkä huonoin ravintola-annos ikinä, miehen hampurilainen ehkä hieman parempi ainakin hänen sanojensa mukaan. Risotto oli suolaista keitettyä riisiä!

 

 

Hotellilla olin vielä tennareissa, mutta totesin etten halua sotkea niitä mutaan ja vaihdoin kumppareihin.

Niin ja mehän olimme siis Wanajafesteillä, jonne piti lähteä Eläkeläisten ja Apulannan perässä. Näimme myös PMMP:n, joka tahkosi tavallisen hittiputkensa läpi. Eläkeläisten keikka sen sijaan oli hyvä ja meininki mahtava ja illan vika eli Apulanta oli tylsä samoine biiseineen kuin aina. Siis tuleeko minulle nyt kyllästyminen vastaan, kun olen tahkonnut keikkoja vuodesta 1996 ja niitä on kertynyt 17 vuodessa ”muutama”? Kuinka tylsää on, että vanhoja faneja muistetaan aina soittamalla joku Mato ja sitten vedetään tylsääkin tylsemmät radiohitit läpi? Samat biisit kuin viime kesän keikoilla? Olinpas nyt positiivinen. :D

 

Iloista uutta viikkoa!