Haluan vielä sen verran aihetta sivuta, että meillähän on mielestäni (eihän minulla ole vertailukohtaa) helppo vauva. Nyt 3kk:n iässä hän on naurava ja paljon höpöttävä vauva, joka rakastaa laulamista ja musiikkia. Vauva ei itke öisin, ei ole koskaan oikein itkenytkään, päivisin sen sijaan enemmän mutta sekin alkaa iän myötä loppua. Väsymykseen minut ajaa se, että havittelen samanlaista kroppaa, siistiä kotia ja muuta puuhaa kuin ennen vauvaa, enkä voi antaa periksi ja antaa itseni väsyä, koska kyllähän se vauva väsyttää. Jostain on luovuttava. Toinen ongelma on tuo yöheräily, kun en osaa nukahtaa takaisin. Elämässä on tällä hetkellä vauvasta riippumattomia vastoinkäymisiä, jotka valvottavat yöllä.
Mutta se siitä, ihanaa oli lukea teidän kommentteja! Vielä ihanampaa on aloittaa sunnuntaiaamu lähes 9 tunnin unien jälkeen (pätkissä tietysti mutta kuitenkin) ja lähteä kaverin kanssa lenkille. Kyllä viikonloppu on muutenkin niin paljon helpompi, kun mies on kotona auttamassa vauvan hoidossa. Voi jatkaa aamulla uniaan ja eilen liimasin kaikessa rauhassa kuvia vauvakirjaan miehen nukuttaessa pientä. Mitä luksusta!
Eilen kävimme myös aiemminkin blogissa kehumallani torilla, eli Tammelantorilla. Söimme aamupalaa, ostimme ainekset kesäkeittoon ja myös mansikoita ja auringonkukkia lähti matkaan. Nyt on kesän maut pakastettu!
