Tällaiset ostostapahtumat kuten Stockmannin Hullut päivät ovat ihania ja kamalia yhtä aikaa. Tavaratalon ruuhka ei varsinaisesti houkuta, mutta toisaalta siellä on ihana tunnelma ja hauskaa käydä. Tylsää on, että nämä tapahtumat synnyttävät ostostarpeita, joita ei kyllä todellisuudessa ole. Esimerkkinä ihmisille tulee hirveä tarve hamstrata Brunbergin suukkoja laatikkotolkulla Hullareilta vaikka ne taitavat olla normaalisti esim. Vapaa Valinnassa ihan saman hintaisia.

Mielestäni Hullareille täytyy lähteä hintatietoisena; miettiä vähän etukäteen mitä lähtee hakemaan, onko tuote oikeasti edullinen eikä lähteä vaan haahuilemaan. Jos haahuilee, niin tulee ostettua sitä sun tätä mihin on laitettu keltainen ale-lappu ja huomattua sitten, että normaalihinta on esim. Prismassa halvempi. Tältä minusta ainakin tuntuu.

Mitä mieltä te olette Hullareista ja muista ale-ostostapahtumista?

Tämän kevään Hullareille en uskaltanut tunkea vaunujen ja kaksi viikkoa vanhan vauvan kanssa, vaan päädyin näpyttämään netistä ne tavarat mitä halusin. No, esim. Gantin pyyhkeet jäivät saamatta, mutta eipä tuo haitannut. Pentikin lampunjalkaa pähkäsin jo sen ollessa Ideaparkissa alessa ja nyt kun se oli vielä halvemmalla Hullareilla, päädyin sen tilaamaan. On se kyllä kaunis!