Mutta ei siitä sen enempää. Muistatteko haukkupaidan muutaman postauksen takaa, jonka ostin Zarasta? Se oli ekaa kertaa torstaina päällä (jatkan pastellilinjalla näköjään). Koska kotona on koira, tuntui pakolliselta kuvata haukkupaitaa oman haukun kanssa. Tosin paidassa on pikkuisia ranskanbulldogeja, minulla on kotona 40 kilon lapukka. Koira kun koira sanon minä!

Aloitimme siis kuvaukset. Mua nauratti koiran asennot niin, että unohdin ajatella täysin omaa asentoani, mutta olipa meillä hauskaa!

Mistä koiramme on oppinut tällaisen malliposen, toinen tassu viehkosti ylhäällä?

Tiukka keskittyminen

Haukku ei irrota katsettaan

Pikku yläfemmat!

Se selkeesti huvitti molempia

Hei nyt alkais riittää!

Selvä, pusu mallikaverille! :D

Voi olla, että nämä kuvat hymyilyttävät vain itseäni tai uppoavat vain koiraihmisiin, mutta jaan meidän iltapäivän kuvaussessiosta osan silti teidän kanssa. Kamera räpsytti itselaukaisevalla ja meillä oli kivaa (tai ainakin mulla, mistäs tiedän mitä haukku mietti).

Vaikka tuo 2-vuotias uroskoira voi olla maailman rasittavin (viimeisen vuorokauden saldo on yksi hajonnut lipastonlaatikko, rikki purtu teesihti, lattialle pudotettu irtoteepaketti sekä innostuksissa kaadettu juomakuppi joka sai eteisen lainehtimaan) niin osaa se kyllä olla ihanakin.

Niin ne vaatteet: pöksyt ovat New Yorkista, kengät Vagabond, paita Zara, takki Seppälä, korvissa legot.

Löytyykö ruudun takaa koiraihmisiä? Aurinkoista viikonloppua kaikille!