Työpäivä ennen rockia meni tässä Espritin pallomekossa.

Täytyy myöntää, että tehokkain bändienkatselupäivä oli sunnuntai. Lauantaina porukkaa oli niin paljon, että esim. Gardigansin soittaessa ei päässyt liikkumaan. PMMP vetäisi kovan keikan lauantaina, mutta senkin olen nähnyt jo niin monesti, ettei keikassa hirveästi uutta ollut. Rasmus perjantaina oli hyvä ja veti mielestäni kivan keikan. Perjantain rokkasin Girly Stylen blogin pitäjältä ostetussa Gina Tricotin haalarissa, jonka maustoin punaisella vyöllä ja koruilla. Eka kuva on Omppu-hotellista ja täytyy suositella, sinne mahtui 2 pariskuntaa enemmän kuin hyvin! Ja kiitos haalarista GS, oli huippu festarivaate!



Sunnuntaille olikin kovat odotukset ja olimme paikalla juuri kun Robin vetäisi Frontiside Ollien (:D) ja Apulanta aloitti perään. Siihen asti olimme selvinneet kuivina ja nauttineet auringosta, mutta Apulannan myötä taivas repesi. Toni pui nyrkkiä taivaaseen ja huusi ”MIKSI”?! Keikka oli aika perussettiä, itseäni harmittaa kun bändi veivaa puhki kulutettuja radiohittejä kuten Jumala ja Viisaus ei asu meissä, mutta onhan se ihan ymmärrettävää varsinkin festarikeikalla. Saatiin me vanhat fanit kuitenkin kuulla biisit ”Pöljä”, ”Systeemi kusee” sekä lopussa kaikkien yllätykseksi kokonaan soitettu ”Ilona”, jota eivät ole soittaneet 15 vuoteen kokonaan livenä. WAU! Minä palasin muutamaksi minuutiksi teinivuosiin ja kyyneleet valuivat poskille Ilonan aikana. Bändi palkitsi meidät siitä, että tulimme sunnuntaina aikaisin sateessa katsomaan heitä, kiitos siitä! Potkaisin kengät pois ja pompin paljain jaloin sateessa, eikä se haitannut menoa yhtään, oikeastaan vain innostuin sateesta.



Sunnuntain kattaukseen kuului mm. Suicidal Tendencies, josta en ollut edes kuullut! Meno keikalla oli mieletöntä ja lopussa bändi otti kymmeniä faneja lavalle kanssaan riehumaan. Mikä fiilis, vaikka musa ei kyllä minuun uponnut. Eput soittelivat myös perushittiputkeaan, mutta sitten löytyi helmi: Jimmy Cliff from Jamaica! Vuonna 1948 syntynyt artisti, joka soitti big bandin kanssa. Letkeää reggae-meininkiä, aivan mahtavia muuveja ja ohi lipuvat Silja Linen laivat, siinä oli fiilis kohdillaan! Mennä jammasin pitkin rantahietikkoa ja sadekin taukosi juuri silloin. Siinä vaiheessa maa alkoi olla täysin kuraa ja muta erittäin liukasta, ranta oli onneksi parempi alustaltaan. Olin ottanut kengiksi Seppälän halvat sandaalit ja kolme päivää niillä kävelyä ja pomppimista + päälle tuo vesisade ja muta tekivät sen, että heitin ne roskiin kotipihassa. Muta oli tarttunut varpaisiin niin, että seisoin pidemmän aikaa suihkussa hinkkaamassa sitä irti. Mutta ei se haittaa, se fiilis oli niin loistava! Jimmy Cliff, haluan nähdä hänet uudelleen! Viimeisenä soittanut Snoop Doggy oli niin kamalaa kuraa, että lähdimme aika pian kävelemään pois alueelta.



Turku on minulle aika vieras kaupunki ja oli kivaa istuskella Aurajoen rannalla lauantaina nauttimassa auringosta. Olimme myös varanneet pöydän Fontanasta, jossa oli brunssia tarjolla. Pöytävarauksemme oli klo 12 ja kun tulimme ravintolaan, brunssi piti jonottaa tiskiltä. Jono oli pitkä ja kun vuoromme tuli, ilmoitettiin että brunssia on mennyt niin paljon, että sitä ei enää myydä. Varauksemme oli klo 12, vuoromme jonossa tuli klo 12.30 ja brunssin myynti lopetettiin klo 12.20. Olisiko siitä voinut ilmoittaa jonossa seisoville?? Seurueemme hermot kiristyivät tässä vaiheessa, mutta tilasimme sitten listalta annokset, mitkä eivät kyllä olleet millään muotoa brunssimaiset. Brunssi näytti todella hyvältä ja meitä harmitti, että olimme paikalla kun sitä vielä myytiin, mutta seisoimme sitten turhaan jonossa. Hmph. Älkää nyt sanoko, että Fontanan brunssi on todella hyvä!




Eipä tuo harmitus onneksi kauaa kestänyt ja kaiken kaikkiaan viikonloppu oli todella onnistunut. Kyllä sitä vanhakin vielä jaksaa. ;)
Miten teidän viikonloppu sujui? Millainen keli muualla oli, tuliko ukkosta? Turkuun sitä ei tullut, vaikka vesisadetta kyllä roikasi.
Kiitos Turku, ehkä taas ensi kesänä uudestaan!